En voi ymmärtää miksi sen pitää sattua näin paljon!?!
Ollaan taas Milan kanssa kaksistaan. Juuri kun alkoi saada itseään kasaan ja nauttimaan "perhe-elämästä", revittiin se taas kappaleiksi. En voi sanoin kuvailla kuinka se raastaa...
Mila on ihan äimänä. Äsken lattialla istuessamme sille tuli pieni paniikin poikanen... "mamma, sussahan on vuoto..." Koirat ovat onnellisempia kuin tietävätkään... ne eivät osaa itkeä...