IRC-Galleria

Mitään järkevää ei taas ole tullut tehtyä, harkoissa ja esityksissä käyntejä lukuunottamatta... Aika tyhjää taas sinäänsä.. Koulussa menee hyvin, ja muutenkin edelleen luulisin että hyvin menee, paljon ystäviä ja sillee... Jotenki vaa tuntuu ulkopuoliselta jokseenkin, mutta kuitenkaan ei..
Välillä tuntuu että vois vaan huutaa jonnekkin täysiä niin et uppois maahan.. Vähintään kaatuisi jos ei muuta.
Välillä myös itkettää, enemmän ainakin kuin joskus jolloin ei koskaan. Teatteriko sen tekee, että olen joka asiassa mitä nykyään teen niin tunteella mukana vai mikä... Toinen yksityiskohtainen asia on, että en uskalla enää soittaa kenellekkään, koska pelkään että tungen ja ängen ja kaikkea, enkä viitsi häiritä vaikka olisikin asiaa. Ja vaikka pitäisi muutenkin soittaa, joutuu harkitsemaan jonkin aikaa ennenkuin painaa vihreää luuria.

Joululoma on ehkä tarpeen, mutta silti pelkään että sekään ei auta ja että tapahtuu hajoaminen, vaikkakin näin hyvin olen itseni pitänyt kasassa. Mutta masennus tulee kaikille ajan myötä, se ei ole harvinaista.

Huomenna on viimeinen esitys, tulkaa katsomaan, klo 19, Vaahterasali. Esitys on oikeasti hyvä ja liput vain 4e opiskelijalta, aikuiset 6e.