IRC-Galleria

Vittu ekaa kertaa pitkästä aikaa iski masennus päälle.
Saunavuoro alko ja ekana sinne. Puol tuntii vaan jumitusta mietiskellen asioita. No vitut privaatist ku faija poukkos saunaa keikalt jonka piti kestää kymmenee ja tottakai hirvee puhuminen päälle.
Ensin käytiin läpi se miten sen lapsuus on ollu vaikeeta ja meikäläisen helppoo(jonka mä tiedän, mä osotan arvostusta sitku mua ei vituta pikku-asiat eli kun murros-miks-se-on-olemassa-ikä loppuu). Sen jälkee alettii puhuu jostain ihan randomista ja sit ihan yhtäkkii ilman mitään varotusta: Enon kuolemasta.
Varmaa elämäni kipein vaihe, josta pystyn nykyään puhuu mut en tykkää et muut puhuu siitä, niin vitullinen analyysi päälle. Ensin miks se riisti oman henkensä, miten mä selvisinki siitä hyvin(jollei lasketa sitä et se oli lähtö laskenta parin vuoden depressiolle jonka takii en jaksanu lähtee himast minnekkää ja must tuntu et muut ihmiset oli turhii) ja miten mun pitäis yrittää puhuu jollekki koska tommost ei saa pitää sisällää ja miten se sit saattaa kännipäissää iskee ulos(Ja dokaamalla sain sen depression selvitettyy... IHAN OIKEESTI! Mun ei tarvinnu juoda et oisin pitäny kivaa, tarttin vaan muuta ajateltavaa ja kun huomas et selvinpäi voi myös keskittyy muuhun ja alkaa helpottaa!). Ja sit selvis et Eno on veteli pilvee. Vähä yllärinä tuli nyt 3 vuoden jälkee.
Onneks selvis vast nyt ku sen enon kuoleman jälkee kun sain tietää et se poltti(tupakkaa) niin alotin itekki, jos oisin tienny mitä se myös veti niin sit ois paska homma.