Ikävä on karmeaa..kuinka se voi saada toisen luopumaan kaikesta. Niin kävi myös "mummin pikkumiehelle" Roopelle..suri itsensä hengiltä. Liian nopeasti menetin molemmat rakkaat karvakamuni ja nyt tuntuu kuin kuihtuisin sisälläpäin, kaikki tuntuu tyhjältä.. Enää ei tunnu millään olevan mitään merkitystä. kotiinkaan ei ole kiva tulla kun ei ole ketään kenen vuoksi sinne palata, ei ketään kuka odottaa sua..
mummin pikku muskeli uskeli..RAKASTAN SUA IKUISESTI! Toivottavasti oot nyt onnellinenkun pääsit Cillan luo... <3
Uusimmat blogimerkinnät
- poissa... 15.10.
- luv u 4ever 18.07.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2008 (2)
- ▶ lokakuu 2008 (1)
- ▶ heinäkuu 2008 (1)
Blogimerkintä
« Uudempi
-
Vanhempi »