Vitun läppä.
Löysin tekstejä, jotka kirjoitin katkeruuden puuskassa isää ja itseäni (ja tätiä kohtaan).
Nää kaikki neljä on aika lyhyitä, mutta kommenttia? : )
Lasi, vain lasi,
kyllä sen kestää.
Lasi, vielä toinen lasi,
ei vieläkään tunnu miltään.
Lasi, anna tänne se lasi,
keho huutaa, älä enää sitä juo.
Lasi, neljänneksi lasiksi päätyy,
sisko kertoo: kauan en jälkeen jää.
Lasi, kurkkuun kumottu lasi,
verta maahan suusta syöksyy.
Lasi, lasia ei maan alle nää.
Sisko seuraa askelia,
miehen veljen, lapsen.
Kaksin meinaa jäädä*,
liian vaikea siskon vastustaa.
Onnellisuuden illusio,
kadonnut kolme vuotta sitten.
Kuolinpäiviä ympäri vuotta.
Miksi pois päästettiin,
turmioon suoraan ajettiin.
Katsoin liitoa taivaan halki,
kun putosi unelmatkin.
Tukeani en osannut antaa,
nyt tukehdut ja nielet multaa.
Kunniaasi varikset niiaa,
elimistosi on huutanut jo viisi päivää pelkkää viinaa.
Sydämen ulos ruumiistaan,
sulautuen maahan kosteaan.
Jättää jälkeensä kipua, kaupuuta ja tarinoita.
Niin sinä täältä katoat.
*Tässä puhutaan kahdesta lapsesta, nää on henkilökohtasia, joten ajattelin selventää