-Mä katon tätä tyhjää valkost seinää,
mun pääs on alkanu maansiirtokone jyrää.-
Ne vie puolet voimista, puolet unelmista.
Hopeisen virran kuivuttua maa halkeilee.
Paha olo pelkästä tunteiden purkamisesta,
ja ittensä auttamisesta.
-Pääs vitusti ajatuksii ja sanomii,
en osaa purkaa ja pää pysyy kii.-
Kertoisin sulle mielelläni,
mut kun en osaa edes itelleni kertoa.
Katseet tähtiin mulla oli suunnattuna, näit sen,
ja näit romahduksen maan pinnalle.
-Oon pakotettun täs,
miks muuten istuisin samas pöydäs?-
Kaiken sain aikaan,
kaiken sen mikä on ei mitään.
Mulla on voimat vähissä,
ja muistikortti päässä täynnä.
-Voitko nyt päättää mustaa vai valkost,
aiotko auttaa mut ylös täst vitun suosta?-
Mä en kestä enää hetkeäkään,
tukehdun liikaan ilmaan.
Auta mua jooko,
en pysty tähän yksin.
Tajuutko?