IRC-Galleria

Suomessa kuolee vuosittain parisenkymmentä ihmistä heidän odottaessa elinsiirtoa. Nämä ovat kertakaikkisen turhia kuolemia, heidät voisi helposti lääketieteen avulla parantaa. Sen sijaan he kuolevat, sillä heille ei löydy ajoissa sopivaa elimenluovuttajaa.

Kukaan ei sisäelimiään kuolemansa jälkeen kaipaa, oli sitten mätänevä ruumis parin metrin syvyydessä, tai kasa tuhkaa kauniin lammen rantahietikossa. Elimet, jotka voisivat pelastaa monen ihmisen hengen ja parantaa jonotustilannetta sekä elämänlaatua, menevät luovuttamattomina täydellisen hukkaaan. Mitä tuhlausta, haaskausta. Elinten ja ihmiselämien tuhlausta.

Viidestä joka neljäs olisi valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen, vaikkei ole elinluovutuskorttia allekirjoittanutkaan. Kortti löytyy noin 18 prosentilta suomalaisia. Herätys! Jokainen päivä voi olla viimeinen.

Olisi hyvä, jos elintenluovuttamisesta tehtäisiin lakisääteisesti oletusarvoista. Mikäli ihminen kuolee ja hänen katsotaan olevan kelpo luovuttaja, hänen sisäelimensä otettaisiin talteen. Jos sitten erikseen haluaisi tämän jostakin kummallisesta syystä kieltää, voisi kirjallisen kiellon elinaikanaan täyttää. Oletusarvoinen elintenluoutus auttaisi monia ihmisiä nopeammin, pelastaisi henkiä ja huolehtisi elinluovutusasiasta myös laiskojen allekirjoittajien puolesta. On lähes sietämätöntä, että elämän tulee olla osalle ihmisistä lahja sen sijaan, että se olisi oikeus, lähtötilanne, oletusarvo.

http://www.lahjaelamalle.net/index.html