> >
(mies ) - Ostin sulle kukkasia.
(vaimo ) - Jaa. Miksi?
M. No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
N- Onko tapahtunut jotain?
M- Ei. Miten niin?
N- No kun ostit kukkia.
M- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
N- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä
perusteella?
M- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia
ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
N- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän
suhteeseen.
M- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
N- EN!
M- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
N- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
M- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
N- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
M- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
N- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
M- Täh? No haluan ostaa!
N- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle
kukkia?
M- Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
N- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina
mieli.
M- Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt
halua seksiä.
N- Sä et siis halua mua?
M- Uskaltaakohan tähän vastata?
N- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
M- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
N- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan
seksiä.
M- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja
mä ostin vaan kukkia.
N- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti
mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
M- Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
N- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on
joku juju.
M- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
N- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten
kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten
palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
M- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä
huuda koko aikaa.
N- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että
tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?
M- Mä en sano nyt mitään.
N- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
M- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
N- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
M- Jaa tuomalla kukkia?
N- Niin!
M- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
N- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.
Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon
>vaimo
> >aloittaa:
> >
> >- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
> >kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat
>ryypätä!?!