IRC-Galleria

Vankila
Maailma on minulle kuin vankila
Sydämmeni hajoaa palasiin
Mieleni halajaa taivaisiin

Täällä tahdo olla en
Kun sydämmeni hajoaa ja itken

Pieni ihminen
Kyyneleet silmiin tulvahtaa
pieni ihminen itkuun nukahtaa
Miksi on ihmisen paha olla?
Miksi tuntuu kuin oisi täysi nolla
Kuuluuko elämän satuttaa?
Pienen ihmisen elämä hajottaa
Unelmat murskata ja ilon hetket hävittää
Miksei suurempi voima halua pelastaa
ja pienen ihmisen elämän halua palauttaa
Onko oikein voida pahoin?
Onko oikein satuttaa sanoin?
Ihminen ei voi ymmärtää eikä käsittää
tarkoitusta hajotuksen ja pahan olon>

se tärkein
Oot mulle se tärkein ja rakkain
ja vaik mitä tapahtuis me kuljetaa rinnakkain

Ikävä on kova vaik meidät
erottais pieni oja

Jos en sua nää
mun elämän halu häviää

Oot maailman paras kaksonen
mun oma rakas kaksonen


tässä biisi joka kuvaa sitä mitä yöt on mulle


Nämä ovat ikuisia hetkiä
aina lyhyitä välähdyksiä
kun hän mittaa kattoa katseellaan
kääntyy jälleen vuoteellaan
hän laskee sekunteja suunnilleen
hän laskee yönsä aamuvarhaiseen

Ei yksinäinen unta saa
vaan valvoo vuoteellaan
hän kellon käyntiin koittaa viimein nukahtaa
ei yksinäinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa

Hämärässä hiljaisuuden ääniä
kuuntelee hän kirja kädessään
joka päivä on yötä rakkaampi
joka aamu iltaa kauniimpi
hän huomaa, vaikkei niin tahtoiskaan
hän huomaa tähän alkaa jo tottua

Ei yksinäinen unta saa
vaan valvoo vuoteellaan
hän kellon käyntiin koittaa viimein nukahtaa
ei yksinäinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa

Ei yksinäinen unta saa
vaan valvoo vuoteellaan
hän kellon käyntiin koittaa viimein nukahtaa
ei yksinäinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa