IRC-Galleria

Istharium

Istharium

Every ounce of my weight is a failure

Selaa blogimerkintöjä

jepsistäMaanantai 12.10.2009 03:12

Nyt on luultavasti se aika vuodesta, jolloin voisi vähän päästellä tänne patoutunutta vitutusta, jota tämä vaihtuva vuodenaika minulle nyt tuottaa. Inhoan jonkin verran tätä syksyn aikaa, kun pitää alkaa pitää lämpimiä vaatteita ulkona, hiukset menee sähköiseksi kylmyyden takia ja kosteuden takia kihartuu ja menee miten sattuu... Tosin, kevät-talvi-aika on paljon paskempi aika kuin syksy, mutta kerronpas vähän omia tapahtumia tässä, mitä syksyn aikana on tapahtunut!
Noh, tossa yhtenä aamuna menin kouluun vanhempieni kyydillä ja oli klo 8-aamu. Piti herätä vähän aikaisemmin, jotta ehdin kyytiin ja olin luonnollisesti hieman väsynyt. En kyllä ollut hieman väsynyt, vaan HELVETIN väsynyt! Tässä kotoa ajaessa kouluun päin meinasin nukahtaa istuimelle, kun isäni ajoi autoa. Noh, mun isäni ajoi perinteistä reittiä mun koululle, joka on hänen työmatkansa varrella. Mutta tähän reittiin tuli esteitä, eikä tullut vähän, vaan liikaa! Visulahden risteyksessä on tieremonttia ollut kohta n. vuoden verran ja siellä on porukkaa ohjaamassa liikennettä. Siellä oli semmonen liikennevalo, josta sai aina autot vuoron perään mennä välillä. Noh, meidän edellämme oli n. 5-6 autoa, jotka istuivat jonossa valon edessä. Siinä kun odotimme 5min, huomasimme valon olevan jumittunut, eikä tunnistanut tätä autojonoa edessään! Siinä koetettiin viittoa työmiehille, että katsoisi sitä liikenne valoa, mutta EI! Ne vain katsoo ja jatkaa töitä välinpitämättömästi! Tässä vaiheessa alkoi olla jo molemmilla kiire ja varmasti muillakin autoilijoilla. Jono kasvoi takanamme hyvää vauhtia ja ihmiset alkoivat tööttäämään torvea, että "perkele päästäkää meidät läpi vai ajammeko punaisia päin?".. Viimein kuitenkin joku älysi huolemme ja pääsimme kaikki eteenpäin, kun joku työmies tuli viittomaan ajovuoroja.
Pääsin koululle jonkin verran myöhässä loppujen lopuksi ja myöhästymisen lisäksi tapahtui toinen takaisku. Kun nousin autosta, allani oli 5-6cm syvä kuralätäkkö ja siihen sitten astuin mun oikealla jalalla. Tietenkin minun kenkäni vuoti sisään ja sukka meni märäksi. Siinä mielessäni hetken tuhahdin, että "perkele" ja jatkoin koululle. Koululla sattui toinen kömmähdys. Meillä vaihtui jakso äskettäin, eikä meille jaettu minkäänlaista lukujärjestystä. Mulla ei ollut nettiä, jolla tulostaa lukkari netistä Wilman kautta(Wilma on Mikkelin seutulukioiden kurssipalvelu), koulun atk-luokka oli kiinni ja enkä muistanut, mikä on ensimmäinen tunti kyseisenä päivänä(taisi olla maanantai). Lähetin kännykällä viestin hädissäni luokkalaiselleni, Juholle(nick: Turriainen), että kertoisi, mikä tunti meillä on. Juho pelasti pinteestä, kun lähetti viestin nopeasti takaisin.
Pääsin tunnille viimein n. 20min myöhässä ja selitin opettajalle myöhästymiseni syyn(liikennehomma jne.). Onneksi opettaja oli reilu ja uskoi selitykseni, eikä laittanut 20min myöhästymistä poissaoloksi. Sitten olikin koko päivän tuskaisin oppitunti: 2h svenskashittiä.
Koulua oli 8-16, jolloin oli 2h hyppytunti ekan 2h svenskashitin jälkeen. Tuossa 2h on kuitenkin se miinus, kun ei kukaan muu mun luokkalaisista ole sillä ajalla hyppytunnilla, joten yksin päätin mennä kaupungille. Siellä tuli taas lisää ongelmia!
Kävelin keskustaan Sokokselle ostaakseni jotain pientä ruokaa/juomista. Sokoksella McDonald'sin vieressä on pari puista penkkiä, jossa aina mummot istuskelee. Tällä kertaa siellä oli pari vittumaista mummelia kyttäämässä ihmisiä. Kävelin mustan pitkän takkini kanssa siinä penkkien ohi, kunnes yksi mummoista viittoo minulle ja sanoi: "Hei nuori mies, tuleppas tänne, kun minulla on yksi kysymys!" Mietin hetken, että kävelenkö pois, mutta päätin mennä mummelin luokse, jos vaikka olisi jotain sijaintikysymyksiä tj. johon tarvittaisiin neuvoa. Menin hänen luokseen ja kysyin, että mitä asiaa? Hän kysyi(ottakaa huomioon nyt ulkonäköni): "Mitä sinun äitisi on ajatellut kasvattaessaan pojastaan tommosen kummajaisen, joka tulee haastamaan riitaa vanhusten kanssa?" Mietin 4 sekuntia mielessäni, jonka jälkeen alkoi takoa tyhjää ja pyysin toistamaan kysymyksen, että kuulinko nyt ihan oikein. Sitten se kysyi toisen kysymyksen: "Taidat olla adoptiolapsi, jonka ns. isäsi ja äitisi on säälistä ottaneet huostaansa ja hemmotelleet pilalle ja vielä on kaiken lisäksi vajaa?" Sen jälkeen, kun tajusin viimein, mitä tämä lopulta sanoi, vastasin tälle nostaessani kädet ylemmäs ilmaan: "Tuosta en tiedä, hyvä rouva, mutta minä ajattelen teistä täysin samaa..."ja kävelin pois. Hyvä, ettei se mummo tehnyt hirveätä äläkkää siitä, että loukkasin häntä, mutta vastaan vittuiluun ihmisen iästä riippumatta.
Ostin tölkki-Rodeon ja suklaapatukan ja kävelin kaupasta ulos. Kävelin taas niiden kahden mummon ohi ja se vittuileva rupesi huitomaan kepillä ja huusi ihmisille: "Tuossa se saatananpalvoja, joka kiusaa vanhoja ihmisiä ja kaataa hautakiviä ja tappaa muita ja raiskaa lapsia ja palvoo Saatanaa ja...!!!" jne. ja osoitti minua. Ihmiset onneksi katsoivat ihmetellen minua ja mummoa, mutta eivät tehneet asialle mitään. He varmaan tiesivät, että kyseinen akka oli päästään pipi. En kyllä ollut onneksi ennen törmännyt kyseiseen akkaan aiemmin, kumma kyllä...
Vietin tietokoneluokassa(joka viimein oli auki) loput hyppytunnista galleriassa hyppien ja Facebookissa riehuen. Hyppytunnit meni mummovälikohtauksesta huolimatta hyvin. Ruokatunnilla oli ruokaa, jota lapioin masuuni oikein kunnolla, kun ruokana oli maksalaatikkoa. Samoin oli salipäivä, niin kaikki energia ja hiilarit olivat tarpeen sitä varten, että jaksaa.
Ruokatunnin jälkeen minulla iski kauhea vatsanvääntö. Se sattui niin vitusti ja huomasin samalla, että hyvin äkäinen orava meinaa kurkkia kolosta. Enemmänkin hyvin äkäinen undead squirrel se oli. Juoksin koulun vessaan ja annoin mennä. Kärsimystä kesti runsaat 20min ja kolosta pujahti ulos varmaan suuri oravaperhe, jossa oli että pieniä pentuja että isoja aikuisia. Ne oravat eivät todellakaan olleet iloista väkeä, joita saduista löytyy. Ne nimittäin valtasivat koko pöntön ja protestoi vapauttaan mitä kammottavimmalla hajulla, mitä ihmisestä voi lähteä. Huomasin samalla, että paperikin oli hyvin lopussa siinä minun kopissani, niin hain toisesta kopista toisen rullan kuitenkin kenenkään huomaamatta.
Hoidettuani asiani ehdin kuitenkin tunnille, kun pääsin ruokatunnilta aikaisin pois. Kun ehdin tulla vessan pääovesta(josta tullaan vessatiloihin, jossa kopit löytyy), tuli joku tyyppi vastaan siinä ja sanoin sille itseäni puolustaen, että joku oli jättänyt tänne hyvät aromit ennen lähtöä ja portaita ylös mentäessä kuulinkin hänen sanovan "Hyi vittu, mikä täällä haisee?!" ja sanoin takaisin, että sitäpä juuri minäkin ihmettelin! En tiedä, uskoiko hän minua, mutta toivottavasti kyllä.
Oloni oli paljon parempi koulupäivän jälkeen ja soitin äidilleni, että voisiko hän heittää minut kotiin, kun matkaa mun kotiini on kuitenkin 7km. Siinä kävi kuitenkin niin, että äitini pääsisi vasta 2h päästä hakemaan minua ja siinä ajassa mä ehtisin jo kävellä kotiin! Noh, eikun jalkapatikalla menoksi! Kävelin 1h 15min kodilleni ja minun jalkani olivat kuolemaisillaan. Minun kenkäni eivät ole parhaimpia kävelemiseen ja painava reppu ja pitkä takki eivät edistä kävelyn mukavuutta mitenkään. Kotiin päästyäni istahdin tuolilleni ja aloin treenaamaan soittotuntia varten vähän bassonsoittoa. Bassonsoitonopettaja kuitenkin lähetti vähän ajan päästä viestin, että hänen flunssansa estää häntä tulemasta tunnille, joten ei tuntia sitten tänään. Joten se on tänään päivä ilman soittotuntia ja sitten on saliaika illemmalla. Kuitenkin käy salin kanssa niin, ettei sattumoisista syistä päästä sinne, kun ovenavaajamme, Tomi(nick: Tomi\\), ei pääse tulemaan paikalle. Joten se siitä sitten myös. Vietän siis tylsän koti-illan bassoa soittaen ja Diablo II pelaten. Sitten heräsin unesta.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.