Pitkästä aikaa pääsin taas sisään siihen "siistii, viikonloppu"-fiilikseen.
Vituttaa ja ahdistaa se kaikki mitä Raumalla, Turussa ja Helsingissä on. Ihmisiä. Toisaalta jännää kun näkee Janneja ja mommoja ja siskoja ja Nikoja ja ja eskojakin kenties, toisaalta ahistaa tai pelottaa, että mitenkäs sitä pärjää enää ihmisten kanssa. Osaanko mä puhua? Jos joku kysyy jotain, mitä mun pitää vastata? Millasia ajatuskia ihmisten lähellä saa olla, millasista saa kertoa?
Vissiin kaikki satanisti, lapsi/eläinporno ja huumeet on edelleen laittomia -joten paheksuttuja? Okei, eli semsii en ajattele, enkä lotkauttele. En.
Entä miten on toi seksinlaita? Joko kassaneidin huumorintaju kestää sen: "mikä on ku ei lähe? pitäiskö sunkin avata yks nappi tosta keltasesta kauluspaidastas ja laittaa punaset push-up:it, jos joku peruskeke-kullervo sua sitten säälistä panis, näytät sä sentään 16 - vuotiaalta whitetrash-pissikseltä." Olen kuullut pissisfetissistäkin. Mitä vittua? Ihan älyttömän siistii kun on valkoset levikset(perseestä vihreet) ja kultanen blin-bling toppi, mis on vieläkin sitä hesen punasta majoneesia. Siis tosi kiihottavaa. Alistusmielessä sen jotenkin tajuaisin. Tykkäis olla vanhempi. Semi-reippi-fetissi. Panis kännistä ellua, levikset puolivälistä takaapäin kuivana kakkoseen. On päiviä kun haluis olla mies. Monikaan pissis ei syty mulle, eikä ainakaan lähtis mun mukaan, vaikka ostasinkin kadetin tai jopa perus-bemun, valkosen, mustilla karvanopilla.
Niin, siis, enivei. Täytyy toivoa, et on ihanat kelit, mikään ei ole mukavempaa ku hengailla jannen kanssa jossain nurtsilla ja jutella niitä näitä. Ei oo kiire mihenkään, on vaan se hetki, se meneillään oleva juttu, lämmin ja vitun hyvä mieli. Puhumattakaan siitä, että pääsee mummolaan, etupihalle, makuulleen niihin vanhoihin hetekoihin ja lukemaan suomen ensimmäisiä aku-ankkoja. Oijoi. Tästä tulee niin kivaa.
Rauma, here I come! :)