IRC-Galleria

Jörmungandr

Jörmungandr

Sininen kosminen käsi.

Rakas päiväkirja;Keskiviikko 13.08.2008 13:25

Paskaa päivää, paskan päivän perään.
Hyvin alkoi taas, ensin lupaili, sade ropisteli mukavasti peltikatolle, sit kun avaa silmiä ni kolme karvasta tulee naamalle. Ei pelkoa, että kuppia kahvia vois juoda rauhassa. Join kuitenkin, vaikka hyrskäämisen seurauksena sainkin osan kahvista päälleni. Meni reisille, sisäreisille.
Siitä sit napakka aamuraivari, koissut pihalle ja kappas, eikös siellä joku tampio vetele ajokoiriensa kanssa, rymy sai elämää suuremman hepulin, tietenkin uroksena häne ei reviirillään voi toisia uroksia sietää (ei siis ole koirakaan järin sosiaalinen) ja Iitu munan perässä tyrkyttämään persetään, koirien omistajalle se tietysti rähisi, mut hyvä niin, eipä jääny taaskaan naapurin eukko lässyttämään mistään piirakoista. MÄ EN OSAA LEIPOA.
Niin, että ihan hyvä sittenkin.

Illat venyy aina niin pitkäksi, että aamulla ku pittää nousta alkaa ahdistamaan. On ihminen tyhmä, puoli tahallaan venyttää ittensä väsymyksen ja hulluuden tuolle puolen, tekis mieli vetää jo heti aamusta pää sekaisin. Mut jos perinteiseen suomalaiseen ja länsimaiseen pääsekasin-kulttuurin vielä yrittäis ittesä unkeapunkea, niin vois sitä lauantaita odotella. Tänä viikonloppuna ei onneks tarvii lähtee mihkään. Enkä aio niin tehdä, vaikka joensuussa satais pieniä n**k*r*itä taivaalta telotettavaks. Tai rahaa. Ihan sama. En lähe. Suljen portin ja istun kivääri kädessä rappusilla, satoi tai paistoi. Se ken koittaa tulla portista huutelemaan, teloitetaan ensimmäiseksi. Jahka saan sen kaasukammion tohon pihasaunaan kyhättyä, pitää vaan listiä perinteisellä Irakinarmeijan niskalaukaus-tyylillä.

Väsynyt siis olen. Ainakin. Ja turhautunut ja nälkäinen. Tänään taitaa olla aivot narikkaan -päivä, kauheasti paljon odottaa, että puhelin sois, mut toisaalta toivoo, ettei se soi. Kauhia dilemma.

Kaipa niitä töitä ehtii huomennakin tehdä. Vituttaa vaan, ku jos luistelee duuneista olkkarin nurkkaan, ni ei ainakaan tuu mistään lisää rahaa ja jo tossa pihassa nuo kaks auton raatoa makaakin. Itestä se kiinni on, tiedän mä sen, suuntaakin pitäis vaihtaa, mut jotenkin sadepäiviin sopii paremmin vitutus ja apatia, ni empä taida viitiä.

Rupeen taiteilijaks ja inspiraatiota odotellessa rustaan penttejä kattoon ja invertedcrosseja ikkunoihin. Tai sit vaan penkkaamaan. Tänään voi koittaa ottaa maksimeja, eli huomenna on taas aihetta vikistä kun on paikat kipeänä.

Tyhmän ihmisen autuutta ei mikään korvaa!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.