Kaikkee. Aivan kaikkee.
Epätasapainoisesti kaikki on tasapainoisimmillaan. Tietty vain hetken, mut vitut siitä. Mä onneksi olen hetki-ihminen. Kuka tietää, kuka ei.
Moni kakku päältä kaunis ja 101 yhtä monta särkynyttä kuvitelmaa. Ei sitä aina tiedä, mitä saa, kun pistää silmät kiinni ja toivoo parasta. Olis niin helppoo käydä sanomaan, neuvomaan. Mähän tiedän aina parhaiten.
Kai siksi on niin raskas taakka kantaa kun kaikkea tietoa ja näkyä pitää mukanaan. Voimistuu heikko luonto, pullistuu pää, tieto avartaa. Tieto tappaa. Sen mitä kuolema täydentää elämää, tieto tuupertaa. Vähän kromia, magnesiumia ja vettä. Elohopealiuos ja kuu on tulipunainen vielä niin kauan kun jaksaa katsella.
Mut ei mitään, joko karvaisten äitien päivää tai karvaisten äitien päivää, sama se. Oli ihana nähdä kaikkia tänään.
Uusimmat blogimerkinnät
- niittoa 24.11.
- note to selffiä taas vaan; 07.10.
- rakas, päiväkirja; 30.09.
- rakas, päiväkirja; 04.09.
- rakas, päiväkirja; 01.09.
- rakas, päiväkirja; 26.08.
- rakas, päiväkirja; 05.08.
- rakas, päiväkirja; 10.07.
- rakas, päiväkirja; 13.05.
- rakastettuni, kirja päivässä. 01.05.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2012 (15)
- ▶ 2011 (41)
- ▶ 2010 (9)
-
▼
2009 (134)
- ▶ joulukuu 2009 (4)
- ▶ marraskuu 2009 (1)
- ▶ lokakuu 2009 (9)
- ▶ syyskuu 2009 (12)
- ▶ elokuu 2009 (9)
- ▶ heinäkuu 2009 (8)
- ▶ kesäkuu 2009 (29)
- ▶ toukokuu 2009 (11)
- ▶ huhtikuu 2009 (9)
- ▶ maaliskuu 2009 (13)
- ▶ helmikuu 2009 (13)
- ▶ tammikuu 2009 (16)
- ▶ 2008 (60)