IRC-Galleria

Nyt kun taas tosiaan netti toimii tuskaisen kuuden viikon viivytystaistelun jälkeen (vitun DNA vittu!) niin tännekin ehtii jotain kirjottamaan..

Voisin mainita muutaman viikon takaisesta sunnuntain ja maanantain välisestä liskoyöstä tässä.. Pyörin sängyssä puoliksi tajuissani ja tuskailen kylmissäni, peitto, lakana ja tyynyt aivan hiestä märkänä, yrittäen saada epätoivoisesti unesta kiinni jossain puolen yön paikkeilla. Se ei auta asiaa yhtään että herätysbiisinä toimiva Slipknotin Duality aloittaa iloisen sormien työntämisen silmiini klo 4:46, eli joku alle viisi tuntia aikaa nukkua.. Joka on ainakin viisi tuntia liian vähän normaalille ihmiselle.

Juuri kun luulen vaipuneeni lepoon, se alkaa. PAM! Ääni oli kuin joku olisi lyönyt nyrkillä huoneeni oveen, joka on aika karmivaa, ottaen huomioon että tiesin olevani yksin kotona. Säpsähdin ja käännyin kärppänä ovea kohti ja tuijotin n. 15 sekuntia oven kahvaa.. Ei mitään. Huh, se taisi vain olla unta. Alan taas hiljalleen vaipua uneen ja ... PAM! PAM! Kaksi lyöntiä huoneeni oveen! Pongahdan istumaan sydän hakaten kuin krapulaisella pikamatkan juoksijalla. Tuskanhiestä märkänä ja silmät lasittuneena möllötän varmaan lähes 10 minuuttia ovea miettien, että mikä helvetti sieltä on tulossa tappamaan minua. Kelailin mielessäni muutamia mahdollisia kauhuskenaarioita silmät tiukasti ovea tapittaen.. Puolittaisessa hyökkäys/puolustautumistilassa yritin jatkaa uniani ja varmaan siinä jossain yhden ja kahden välillä vaivuin todella levottomaan uneen ja sitten se kello jo soikin. Työpäivää riittää kuvamaan kaksi sanaa: Se oli aivan vitun perseestä!