IRC-Galleria

Emma Salokoski - Veden alla

Joo, mä tiedän, on veden pinta kaukana
en nää pohjaan, en näe onko sen alla
haukia tai haita
jotka mut voi kerralla hotkaista

mut sä näät pintaakin syvemmälle
sä viet mukaan
saat minut uskaltamaan sun kaa
niin vaarallisesti
en oo koskaan mä sukeltanut

Veden pintaa keihään lailla
halkoo hahmosi jäntevä
sulava, varma
vahva, vakuuttava
vaikuttava

niin sä viet varmalla otteellasi
aina vaan kauemmas rannan
turvasta ja mua huimaa ja pelottaa mut
siinä sun äänes mua rauhoittaa

sä saat mun salaisen voiman
nyt heräämään enää
en tahdo piiloon mä juosta
en aina takertua, päästän irti nyt
aion karata

kuuletko kun veden alla mä
huudan ääneen sen kaiken
ihanan, vapauttavan
janottavan, kiperän
pelottavan, uuden