kaikki mitä haluan, ja kaikki mitä arvostan.
melkee enetin sut, enkä enää tiedä miten jaksan,
sydän vuotaa verta, oon henkisesti lopussa.
"Mitä yhdest tytöst", ne sanoo mut ei tiedä,
etten haluu mitää muuta ku olla sun vierellä.
Pyydän anteeks tuhat kertaa, mut et mitää vastaa.
Kai tajuut etten haluu ilman sua jatkaa?
Tarkotan tätä, - vaikket varmaan uskokaa.
Sydän on palasina, ei ole uskookaan,
tähän elämään, ei mihinkää enää.
Mul ei oo ketää, ei mitään syytä elää,
jost annat yrittää, lupaan olla tyrimät.
Tarviin vaan sut et saan onnellisen elämän.
En päästä irti, oot ainoo mitä tarviin.
Mä en ymmärrä, miks taas piti tapella
me tunnetaan niin hyvin, et molemmat voi aatella
myös toisen kannalt, anna anteeks et
olin itsekäs, en kohdellu sua ku ansaitset
me ollaan yhtä, vaa yhes kokonaisia
täydennetään toisemme ku ollaan erilaisia(/samanlaisia )
ei kai vielä oo liian myöhästä rakas?
Voi kumpa vaa voisin mennä ajassa takas
onks se sen arvost, mietitää viel hetki
eiks ois helpompaa antaa vaa anteeksi
mä en tiedä mitä mä keksin
kosk jos tää päättyy jään ihan yksin
ilman sua, tuun olee vitun hukassa
niinku loputtomas, pohjattomas, avaruudessa
ilman mitään, minkä takii olla
ilman sua oon pelkkä nolla
vaik vaikutan vahvalt , aina sun rinnal
mut ku lähet pois en pysy enää pinnal
ilman sua en voi olla kokonainen
ilman sua, oon täysin erilainen.
J <3 :(