5 vuotta, kaksi liigamestaruutta, 92 maalia, kaksi kertaa valinta maailman parhaaksi pelaajaksi, Mestareiden liigan voitto ja valinta sen parhaaksi pelaajaksi, valinta Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksi. Lisäksi n. 7 miljardia sulatettua sydäntä. Näiden viiden vuoden aikana Ronaldinho teki melkein kaiken mahdollisen mitä yksi jalkapalloilija pystyy tekemään. Nosti joukkueen suosta, rakensi sille pelityylin, oli sen johtaja, vakuutti fanit, muutti koko jalkapallon. Koko maailma tajusi, että tällä planeetalla ei ole olemassa yhtä taitavaa ja mielikuvituksellista jalkapalloilijaa.
Hän oli nälkäinen. Hän oli motivoitunut. Hän halusi todistaa koko maailmalle. Kuka muistaa päivän 18.11 2005? Sinä iltana maailma oli Hänen. Kuka muistaa ne silmät ennen ottelua? Ne uhkuivat määrätietoisuutta. Ne uhkuivat päättäisyyttä. Hän oli vihollisen luolassa. Vastassaan hänellä oli 11 petoa ja näillä 11 pedolla 75 000 tukijaa. Hän voitti sinä iltana nuo 11 petoa ja vakuutti nuo kaikki 75 000 tukijaa. Niin, tuo päivämäärä oli sen syksyn el clasicon päivämäärä. 3-0 voitto Santiago Bernabeulla. Kaksi upeaa soolomaalia ja sen jälkeen hetki, jonka jokainen ihminen maailmassa tulee muistamaan ikuisesti. Santiago Bernabeun yleisö taputti seisaaltaan tälle nauravalle kulkurille. He eivät voineet muuta. Kukaan ei voinut väittää etteikö se sinipurppurapaitaisten numero 10 ollut silloin maailman paras jalkapalloilija.
Ronaldinho. Kiitos. Kiitos näistä viidestä upeasta vuodesta, jotka olit kanssani. Muutit elämäni. Pelipaitasi tulee aina olemaan kunniapaikalla seinälläni. En ole katkera vaikka lähdit, sinun itsesi kannalta toivoin tätä siirtoa. Että saisit mahdollisuuden näyttää taas maailmalle. Toivon näkeväni ne päättäväiset silmät vielä joskus. Kiitos.
http://www.vimeo.com/994902
Katsokaa noita ikeniä, niitä tulee ikävä. Naurava kulkuri.
http://www.youtube.com/watch?v=P-bWsOK-h98
©JF