Mieleni virkistää täytyis,
jotta asiat järjestyis.
Sen sitä saa ku suututtaa,
tahtomattaan toista satuttaa.
Minä huomaan kuinka pieni olenkaan
Kun valokuvat jaksavat hyllyllä ilkkua
mun vittumaiselle yksinäisyydelle
Ja taas kastelin maton kyynelillä
Yhden jutun näin elämässä
saat takaisin samalla mitalla
Annat siis rakkautta
sen pitäisi peilaantua takasin...
Opittu juttu kantapään kautta