IRC-Galleria

Mä katsoin yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa.
Siinä kaksi pientä lasta, kulki vaarallista siltaa.
Heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen.
Muttei hätää, heitä suojas, enkeli valkosiipinen.

Kun tänään katson sinuun ja sua uneen tuuditan,
mä muistan päivän leikit, kuinka sua rakastan.
Sä olet tosi pieni, ja mä melkein toivoisin,
että rinnallesi saisit samanlaisen enkelin.

Kohta ryntäät maailman ruuhkaan, näet varjoja ja aurinkoa.
Tee mitä teet, mut älä sielullesi vahinkoa,
sillä haavat nuo ei parane vaik isi kuinka puhaltais.
Siksi toivon, että enkelini jostain suojaa sais.

Tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen.
On harmaantuneet värit enkelin, repaleiset siivet sen.
Oi jospa voisin paikata edes laudat lahoimmat,
tuon sillan, jonka yli kaikki lapset kulkevat.


.:Memories:.