jos olis mahdollista, nukkuisin tiistaihin saakka että ehtisin iltapäivän kahelle vikalle tunnille koska on kuvista. sitten keskiviikkoon saakka kun saan tietää onko mulla epilepsia ja sitten sinä iltapäivänä köksän tunnille. sitten torstain iltapäivän kahelle vikalle musan tunnille ja sen illan näytelmäkurssille. sitten nukkua seuraavaan tiistai iltapäivään jne.
odottaen kunnes seuraava miitti tulee.
mutta kumminki rupeisin piiloangstimaan koska stressaannun ihan pienestä, vaikka sitä ei huomaakaan. ja kun mulle tulee huono olo, meinaan suurin piirtein kuolla. mutta luokittelen sen huomion keräämiseksi. oon paskiainen. ärsyttävä ihminen josta on vaan harmia.