Hottentotti on hollantilaisperäinen nimitys ja merkitsee "nikottelijaa" tai "änkyttäjää", mutta nykyisin asiateksteissä käytetään kansan omakielisiä nimityksiä. Useiden lähteiden mukaan termiä hottentotti pidetään nykyisin loukkaavana. "Nikottelija" viittaa khoiden omaan maiskausäänteitä sisältävään kielteen. Nimitys khoi tulee heimon omasta kielestä ja merkitsee "oikeita ihmisiä".
Khoiden uskonnossa Kuulla on erityinen merkitys. Sekä uusi- että täysikuu ovat tärkeitä saderiittien toimittamisaikoja. Kuuta on pidetty taivaaseen, maahan ja erityisesti sateeseen liittyvän jumaluuden fyysisenä manifestaationa.
Khoit ovat hyvin lyhyitä, keskipituudeltaan noin 1,5 metriä. Iho on väriltään kellertävä ja ryppyinen, ruumiinrakenne hintelä, hiukset ovat kähärät ja kasvavat mättäittäin. Naisille tyypillinen piirre on niin sanotut rasvapakarat eli steatopygia.
Hottentotit tulivat yleiseen tietoisuuteen 1960-luvun alussa "Hottentottilaulu"-nimisen lastenlaulun ansiosta, jonka Maikki Länsiö ja Esa Saario levyttivät vuonna 1961. Laulu on alun perin norjalainen, ja sen suomenkieliset sanat ovat Jukka Virtasen käsialaa.