IRC-Galleria

Leikkipuisto hiljenee, on lapset lähteneet.
Pieni puisto orpojen jo hiljaa pimenee.
Ja syksyn ensilehti putoaa, vieno tuuli puhaltaa.
Tyhjän penkin huomaan, käyn siihen istumaan.
Siinä katson maailmaa, käy ilta tummumaan.
Poltan tupakan ja väsyttää, pitäis mennä nukkumaan.
En voi, maailma tää mua hämmästyttää.
Aivan liian paljon on epäselvää...

Jossain joku sotii, joku kamaa puhaltaa.
Joku ketjuin, lukoin suojaa pientä kotiaan.
Ja joku rahat käärii, toinen töitä tehdä saa.
Joku peloissansa häärii juoden rommitotiaan.
Huolissani huokaan, hiljaa tummuu maa.
Tumpin heitän maahan, joku korjata sen saa.
Ja mistä - niin mistä, mietin - tuska johtuukaan?
Kun lentokoneen nään, joku kauas matkustaa