IRC-Galleria

Nii moni ihmine on pois lähteny, liian monet jäähyväiset ollaa jätetty,
nii, osa on kuollu pois, toine puoli potee joka aamust morkkist,
jotkut hyvästelen ku tiiän etten nää niitä enää, vaik käveltäs joka päivä saman koulun käytävää,
parhaist ystävist pahimpii vihollisii, halit muuttuu nyrki iskuihi,
mikää ei oo pysyvää, aidon ystävyyde kuuluis olla kestävää,
silti kaikki menee aina hajalle, joku pilaa aina kaike.

Ollaan kummatki syyllisii, ois pitäny pitää yhteyt viel ku pystyttii,
nyt on liian myöhäst tajuta enää, kui ystävät on jotai nii tärkeää,
ei saa antaa minkää tulla välii, oli se sit viinaa tai jätkii.

Ne kaikkein rakkaimmat, on ne pahimmat,
mut myös parhaimmat, niitte kans kuuluu kestää riitoi,
eikä sii välis saa olla velkoi, kostoo ei haudata, ja anteeks aina annetaa.
Ja ku toisel on huonopäivä, sen saa näyttää,
ystävyyde pitää se kestää.
Mut entä ku huonoi päivii on joka päivä, entä ku riitoi on kakskytneljä,
ku puhutaa, vaa huudetaa,yritetää toisiimme unohtaa,
ei se voi olla oikein, ystävyyde pitäs olla kaunein,
sillo ku on toisest viiko erossa, pitäs tuntee kaipuuta,
pitää odottaa, haluu nähä toista,
ent ku kaikki onki toisi, haluu vältellä,
huutaa paskat julki, mennä pätee kännissä.

Pitäkää niistä kii jos niit on, vaiks vaikeetki se on,
se on sen arvost, mut vaa nii kaua ku se oikeesti sitä on.