Mä rakastin sua. Odotin puhelimen ääressä vitun monta iltaa. Sä et vastannut. Aina oli tekosyitä. Mä uskoin kaikki syyt. Mä nielin valheitasi kuin imelää lankaa. Sanoit mulle "ole kiltisti". Niin mä jäin kotiin, olemaan kiltisti. Sulle, sun takia vaikka olit 300 kilometrin päässä. Lasken minuutteja, kiroilen itsekseni, sä et vastaa puhelimeesi. Mä pidin sulle kipeetä paikkaa. Halusin nähdä vain sun nauravat silmät. Halusin pitää susta kiinni. Sä revit hääkuvamme. Minä olen aina se jossa on vikaa. Mä maksoin sut pois kotoamme. Mä tein sen koska oli pakko. Ne sanoivat niin. Luin kirjeesi. Teit sen koska pakotin. Koska minä aina kirjoitin, kirjoita sinäkin!
Sä käyt huorissa ja sanot sitä rakkaudeksi. GLITTERIÄ GLITTERIÄ!
Mä rakastin sinua mutta sä olit vain lintumies.
Oon keräilly kyyhkyjä jo pidemmähkö aikaa/
aina ne siihe menee kun heitän niille siemenen/
silitän sitä, lupaan huolehtia siitä/
sun ei tartte huolehtia siitä, mä keräilen niitä mikään ei riitä/
parvi kasvaa ja pari sataa yrittää karata toisen syliin/
mut se ei oo lintumies, sä et haluu sen sylii, ennenpitkää paluu mun sylii/
ja kaikki on taas hyvin, ethän sä osaa kun yhden tien kotiin, mä opetin sut hyvin/
mä otan ne kiinni, pidän niitä hyvänä, kunnes ne ei osaa lähtee pois/
sä voit pitää sitä, mutta mä löydän sen ja sit se haluu lähtee pois/
mä otan ne kiinni, pidän niitä hyvänä, kunnes ne ei osaa lähtee pois/
mä opetin sille tien kotiini, eikä se voi lähtee pois/
mä satutan niitä, nautin siitä ja se saa ne palaamaan takas mun rakas/
mä oon niin erilainen ja vaikea, vittu mun puhe on taidetta/
pyörittelen niitä, heittelen niille siemeniä/
pidän niitä tyytyväisinä, tyytymättöminä/
ne tulee hulluks kun ne yrittää kelvata mulle, sä et vois koskaa kelvata mulle/
sä oot vaan kyyhky ja mä oon lintumies/
sä luulet voivas muuttaa mut, mut ne kaikki luulee niin ne ei voi päästä pois/
eikä ne ees osaa lähtee pois/