Jalat painaa, silmät tippuu.. Mä olen vainaa mitä vittuu ? Mä olen aina menny ihmisten mukana. Vaikka olo olis kuinka
tukala. mä olen aina yrittäny olla
tukena, mut ihmisten
ajatuksii ei voi lukea, mun ajatuksen on ollu mimmostkanna, et kiekko on
lentäny ku vesa toskalal. On mul käyny
mieles et kaiken vois
kostaa, mieli on kärsiny voin kärsii koska vaa. Mua on vedätetty nii
vitun paljo, et tekis mieli joskus
laukasta paskaks oma kallo. aurinko vai varjo mun piikiin voi tarjoo. ku mulla ei oo sanomaa, mun räppi on
arvotont. Ei oo asiaa, eiku perkele vartokaa.Asia on tyhtä
tyhjää ku Hannu karpala. En aijo
tuomita ensin mäistäkään niistä. enkä oo koskaa kuullu mistään katujen
äänistä. Puollustan elämääni, aika loppuu käsiini. mut tuun kaipaa jokaist ystävääni mut nyt käännän pääni.
Masentunut mieli, vielki ne seisoo, mut viel mä pysyn pinnal ku jari sieviin, kun laitan kädet ja mietin miksi nyky elämäni on muuttunut helvetiksi. Henkisii mustelmii pahoja muistelmii, musteella painettu tässä voi lukee niit. nyt mä alan haihtuu jo näinkin nuorena, henkisii mustelmii pähkinän kuoressa.