Mä olen kelannut sua monta vuorokautta/
kuukautta/
tää alkaa ole jo sairautta/
Jotenki mun ajatukset kulkee aina sun kautta/
vaik sä olet ostoskeskus ja mä vaan kyläkauppa/
olet silti muistoissani todellista varautta/
en vain muistanu sydämeni haurautta/
kun suhun rakastuin sain sen tuntee pahimman kautta/
jos saisin sut en tarvis muuta rikkautta kultaa/
tiedän etten ole täydellinen myönnän sen/
paikasta sydämestäs olisin antanut kaikkeuden/
uhrannut hulluuden/
puolesta rakkauden/
ilman sua olen kaikkien keskellä yksinäinen/
olen kirjoittanut sulle tuhat biisii kultaa/
olen halunnut vain antaa kaiken tunteisiisi kulta/
ja mä tiedän etten saa sua lähelleni/
ja kai se on ihan oikein itselleni/
mä pelkään että se on oikein itselleni/
Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain/
Sä yksi yö soitit ja halusit tulla käymään/
suostuin vaik tiesin mitä siin tulee käymään/
vaikkei oltukkaan pariinkuukauteen nähtykkään/
silti huomasin et tunteeni ei ollu hävinnytkään/
esitin kylmää mut ei siitä mitään tullu/
vastustaa tunteit mut ei ne sitä kuullu/
vaan rakastuin suhun vaan lisää taas/
ihmettelin paljon rakkaut muhun mahtuukaan/
mä olen vain metsä kun sä olet jo puu/
kaikkien joukosta taas haluaisin vain sinuu/
mutta tiedän että niin ei tule käymään/
miksi ihmeessä sä teet taas mulle tämän/
mä haluaisin olla kylmä niinkuin moni muu/
ei ikinä voisi mikään sattuu/
kuinka helppo silloin elämä olisikaan/
ei kukaan koskaan voisi mua satuttaa/