Järki on muodostunut monelle melkein automaattiseksi päätöksenteon mekanismiksi mutta huolellinen järjenkäyttö on harvinaista ja sokea järkeen luottaminen saattaa johtaa tarpeettomiin ongelmiin ja sotkuihin. Järki ei ole välttämättä tarpeeksi objektiivinen mekanismi, jotta se pystyisi synnyttämään tarpeeksi varmoja ja hyödyllisiä tuloksia eikä tuloksen vääristyneisyyttä usein huomata.
Mielipiteet, tieto, oletukset, houkutukset, vakiintuneet tavat, ennakkoluulot yms. vaikuttaa päätöksentekoon niin että varsinainen järkiprosessi saattaa jäädä väliin. Näin käy esim. jos jotain vaihtoehtoa kohtaan tunnetaan suurta halua tai himoa; tai periaatteet estävät muiden vaihtoehtojen toteuttamisen; tai uskotaan tai luullaan että yksi vaihtoehto on ylivoimainen muihin nähden. Valinta saattaa tuntua järkevältä vaikka päätöksenteossa ei tarvitse käyttää varsinaista järkeä.
Järkeilyyn perustuva päätöksenteko tapahtuu mm. arvostelemalla ja vertailemalla eri vaihtoehtoja. Arvostelu voidaan luokitella järkeilyksi, jos se tehdään järkiperustein. Johtopäätös on yleensä järkevämpi, jos kaikki subjektiiviset tuntemukset karsitaan pois ja päätöksenteko tehdään tieteellisesti. Ilman subjektiivisia mittareita tapahtuva vaihtoehtojen arvosteleminen johtaa yleensä järkevään lopputulokseen. Subjektiiviset mittarit ovat harvoin tarpeeksi aitoja tai tarkkoja että niitä kannattaisi käyttää. Yleensä ne ovat vääristyneitä ja ohjelmallisia rajoittimia. Ne saattavat kuitenkin sekoittua huomaamatta päätöksentekoprosessiin. Ne kannattaa järkeistää, jos niitä halutaan välttämättä käyttää järjellisen päätöksenteon apuvälineinä.
Ennen lopputuloksen toteuttamisvaihetta vastaan tulee kuitenkin mahdollisia esteitä:
1. Agentti voi toimia järkevän johtopäätöksen vastaisesti vaikka hän haluaisi toimia sen mukaan ja tietää että hänen kannattaisi toimia sen mukaan (akrasia). Syynä tähän voi olla motivaation puute, laiskuus, välinpitämättömyys, pelko ja masokismi
2. Agentti voi toimia niin kuin uskoo olevan oikein, vaikka hänen tekisikin mieli toimia järkevän johtopäätöksen mukaisesti mm. moraalikäsityksen tai epävarmuuden takia
3. Agentti tekee kompromissin niin että lopputulos ei sodi liikaa tunteiden yms. kanssa
4. Agentti pakotetaan toimimaan järkevän johtopäätöksen vastaisesti
Vaikka järkeilyyn perustuvassa päätöksenteossa toimittaisi mahdollisimman huolellisesti, lopputulos saattaa silti muuttua hyödyttömäksi. Tieto on aina puutteellista eikä objektiivisien ominaisuuksien vertailussa pysty huomioimaan kaikkia asioita ja virhearviointeja syntyy helposti. Lisäksi, järkiprosessi on usein tarpeettoman hidasta, vaivalloista ja tylsää.
Järjellisen päätöksenteon sijasta voidaan voidaan käyttää sattumaa. Agentti voi toteuttaa heti ensimmäisenä mieleen tulevan ajatuksen. Tai käyttää automaattikirjoitusta listan kirjoittamiseen ja arpoa siitä vaihtoehto. Automaattikirjoitettuun listaan tulee yleensä muutama vaihtoehto mitä ei missään nimessä halua tehdä. Ne voi pyyhkiä yli mutta listaan kannattaa jättää joku epämiellyttävältä tuntuva vaihtoehto, siltä varalta että vaihtoehto on epämiellyttävä vain sen takia luullaan että se on epämukava.
Sattuma on nopea ja järjetön menetelmä joka saa agentin ajautumaan erikoisiin ja haastaviin tilanteisiin joihin on vaikea sotkeutua järkeilemällä. Se saattaa aiheuttaa hyödyllisiä vahinkoja. Sattuma laajentaa kokemusmahdollisuuksia ja tuhoaa vakiintuneita käsityksiä. Se on objektiivinen päätöksenteon väline mutta sen käyttö vaatii rohkeutta eikä sitä yleensä kannata käyttää joka tilanteessa.
Intuitio on kiistelty ja vähän tutkittu päätöksenteon väline. Se sekoitetaan usein tunteisiin minne se hukkuu. Väitetään, että intuitio on tiedostomattoman tahdon kommunikointiväline ja ajaa ihmisen tilanteisiin missä kaikki palaset loksahtavat kohdalleen. Niin kuin planeetta kiertoradalla. Järkkymätön, itsenäinen, mieletön, jyräävä voima.
Intuition tuottamat ajatukset muodostuvat mielen tiedostomattomissa syövereissä. Mekanismi synnyttää mm. oivalluksia ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Sen käyttö ei vaadi järjen käyttöä. Teoriassa, jos intuitiota käytetään päätöksenteossa, se tulostaa optimaalisen lopputuloksen ilman vaivannäköä. Tietoinen prosessointiteho on tehoton verrattuna tiedostomattomaan. Lisäksi, tietoisuus ei pääse häiritsemään tuloksen objektiivisuutta.
Ongelmana on, kuinka käyttää intuitiota? Järjen käytön vähentäminen voi auttaa intuitiota saamaan merkittävämmän aseman ajatusprosesseissa. Samalla turhat järjelliset esteet vähentyvät. Mitä enemmän intuitiota käyttää hyödyksi, sitä vahvemmaksi sen ääni muuttuu.
Jos ajatellaan että intuitio syntyy tahdon vaikutuksesta, sitä voidaan osittain ohjailla vaikuttamalla tiedostomattomaan tahtoon. Eli jos käytetään jotain itsepsyykkausmenetelmää, joka manipuloi tahdon tahtomaan tiettyä asiaa tai toimimaan tietyllä tavalla, se tahtoon sulautuva asia saadaan automaattisesti läpi käyttämällä intuitiota päätöksenteossa. Menetelmä vaatii, että haluttu asia, millä muokataan tahtoa, repressoidaan (unohdetaan ja tukahdutetaan) sen jälkeen kun se on uponnut tiedostomattomaan tahtoon, niin että se jää muhimaan mielen syövereihin ja nousee intuition voimalla silloin kun tilanne vaatii sitä. Intuitio ohittaa järjen niin että tiedostetun mielen haluama (mutta tahallisesti unohdettu) asia toteutuu tahdon voimalla.