Koitampa nyt tätäkin ominaisuutta viimein ja kirjoitan jotain.
Oli hyvä ilta bailata Lunaticin ja kumppanien kanssa Tampereen Nitessä pitkästä aikaa ja nyt tietää taas liikkuneensa. Sain exältä kyntilänvalon loisteessa yksinäisyydessä rauhoittumisen merkeissä joulun toivotusviestin, johon vastasin rauhoittuvani pitkästä aikaa itse discovalojen loisteessa :)
Yöbussista pois jäädessäni kohtaan erikoisen hiljaisuuden, kun ihmisiä eikä autoja näy ollenkaan. Edellisistäkin kulkijoista on varmaan jo useampia tunteja, koska hiljainen lumisade on peittänyt kaiken tasaisen valkoiseksi. Edessäni avautuu tie, joka etenee laakeasti valkoisena tyynenä maitojokena katuvalojen hohteessa lumen peittäessä sitä vähitellen yhä enemmän alleen. On kuin astelisi mannapuurossa eteenpäin ja kaikki on niin rauhallista. Reppu kunnolla selkään ja juoksuksi, vielä on 2 kilometriä matkaa jäljellä, mistä voi ottaa kaiken irti. Olo on aivan mahtavan euforinen.
Kotona suihkussa baarin pölyt niskasta pois, kuppi lämmintä kaakaota voileivän kanssa ja hetkeksi nettiin ennen petiin laskeutumista. Jouluaaton rauha tuli sittenkin. Hyvää Joulua kaikille! :)