kun makaan yksin, sä mielessäni kummittelet
sun kaappamista aina vieressäsi suunnittelen
luulin ennen, etten löytäs ikinä kaltastasi
ja nyt jos sut menettäsin mut valtais masis
ei, en haluu kokee sitä taas
fiilist mikä syntyy ku menettää rakkaan
ja vanhat haavat avataan punasta verta vuotamaan
kunnes edessäsi ne jälleen kerran suolataan
unelmoin päivät pitkät siitä että puhdistun
löydän tien viereesi enkä yksin luhistu
mä haluun olla pehmee, haluun olla hellä
haluun olla jonkun ihmisen lähellä
ja tehdä kaikkee sitä mitä rakkausleffois näkee
ja kovat puolet itsessäni unohtaa tai kätkee,
änkee en haluu tietenkään viereesi
en tahdo kahlita, haluun jäädä mieleesi
haluun sut syliini
mut en tahdo kahlita
ikävä sua kohtaan
repii mut kahtia
haluun sun viereesi
mut en tahdo vangita
yhdessä sydämemme
lyö samaa tahtia
mä rakentaisin kaiken uudelleen ku palapelin
tiedost ettei kukaan rakasta mä vasta alan selvii
mä salaa etsin
itseeni ja kohtalooni
miksi joudun elää yksin, koko ajan kohtaa kovii
ohjaa monii
luottamus parempaan
siihen ettei joudu loputtomiin rakkautta venttaa
hauraana kertaa
mitä elämässä hyvää
miksi jaksan nousta aamul vaikka ulkona kylmää
mä olen yksineläjä mut yksin elämä
ei pysty riittää joka aamu aina syyksi heräämään
rannalla kävelen ja koitan mietiskellä
mutta tunteet on niin sekavat ja tieni epäselvä
otan askeleita, päätöksiä ratkenneita
suhteit takan katkenneita
mut en takas lankee meinaa
epätoivoon, valehteluun, väärän tavoitteluun
mul on valinnat edessä, elämä on mun menu
haluun sut syliini
mut en tahdo kahlita
ikävä sua kohtaan
repii mut kahtia
haluun sun viereesi
mut en tahdo vangita
yhdessä sydämemme
lyö samaa tahtia
mä oon viettäny pitkii yksinäisii hetkii
ku et oo ollu mun lähelläni
mä tätä kestä en
mä mieles kelaan et
miten asiat olisi
jos sä et olisi se jonka tahdis en sängys voihkisi
se tuntuu niin hyvältä aina kun me halataan
sun katseesi lämmittää mua ja saa mun sydämen palamaan
ei oo välii näistä välimatkoista mitä on meidän välillä
koska meidän välissä mitään ei oo
(shh) hiljanen hetki hetkeks, sit katson sua taas
vaik tapitan valokuvaasi ei mikään saa mua rauhottumaan
tää tunne valtaa mut taas, hetkeksi pysähdyn
katselen taaksepäin mut en enää menneisiin tykästy
menneet on menneit, en enää sählää suhteillani
nykyään suhteessani on minä ja sinä kultani
on yksi rakkaus, on yks ainoo josta välitän
on yks ainoo rakas - sinä, eikä mitään siltä väliltä
sun kaappamista aina vieressäsi suunnittelen
luulin ennen, etten löytäs ikinä kaltastasi
ja nyt jos sut menettäsin mut valtais masis
ei, en haluu kokee sitä taas
fiilist mikä syntyy ku menettää rakkaan
ja vanhat haavat avataan punasta verta vuotamaan
kunnes edessäsi ne jälleen kerran suolataan
unelmoin päivät pitkät siitä että puhdistun
löydän tien viereesi enkä yksin luhistu
mä haluun olla pehmee, haluun olla hellä
haluun olla jonkun ihmisen lähellä
ja tehdä kaikkee sitä mitä rakkausleffois näkee
ja kovat puolet itsessäni unohtaa tai kätkee,
änkee en haluu tietenkään viereesi
en tahdo kahlita, haluun jäädä mieleesi
haluun sut syliini
mut en tahdo kahlita
ikävä sua kohtaan
repii mut kahtia
haluun sun viereesi
mut en tahdo vangita
yhdessä sydämemme
lyö samaa tahtia
mä rakentaisin kaiken uudelleen ku palapelin
tiedost ettei kukaan rakasta mä vasta alan selvii
mä salaa etsin
itseeni ja kohtalooni
miksi joudun elää yksin, koko ajan kohtaa kovii
ohjaa monii
luottamus parempaan
siihen ettei joudu loputtomiin rakkautta venttaa
hauraana kertaa
mitä elämässä hyvää
miksi jaksan nousta aamul vaikka ulkona kylmää
mä olen yksineläjä mut yksin elämä
ei pysty riittää joka aamu aina syyksi heräämään
rannalla kävelen ja koitan mietiskellä
mutta tunteet on niin sekavat ja tieni epäselvä
otan askeleita, päätöksiä ratkenneita
suhteit takan katkenneita
mut en takas lankee meinaa
epätoivoon, valehteluun, väärän tavoitteluun
mul on valinnat edessä, elämä on mun menu
haluun sut syliini
mut en tahdo kahlita
ikävä sua kohtaan
repii mut kahtia
haluun sun viereesi
mut en tahdo vangita
yhdessä sydämemme
lyö samaa tahtia
mä oon viettäny pitkii yksinäisii hetkii
ku et oo ollu mun lähelläni
mä tätä kestä en
mä mieles kelaan et
miten asiat olisi
jos sä et olisi se jonka tahdis en sängys voihkisi
se tuntuu niin hyvältä aina kun me halataan
sun katseesi lämmittää mua ja saa mun sydämen palamaan
ei oo välii näistä välimatkoista mitä on meidän välillä
koska meidän välissä mitään ei oo
(shh) hiljanen hetki hetkeks, sit katson sua taas
vaik tapitan valokuvaasi ei mikään saa mua rauhottumaan
tää tunne valtaa mut taas, hetkeksi pysähdyn
katselen taaksepäin mut en enää menneisiin tykästy
menneet on menneit, en enää sählää suhteillani
nykyään suhteessani on minä ja sinä kultani
on yksi rakkaus, on yks ainoo josta välitän
on yks ainoo rakas - sinä, eikä mitään siltä väliltä