Paha laps
Kirjotin tyänantajan kynäl henkilökohtasen postkorti.
Otin yhtesest mapist viimese matkalaskulomakke.
Päästin metän siänet pahentuma.
En maksanu köyhäl velkkatan takasi.
Kattosin ko siil hukkus saavi.
Vein yhre miähe elämänusko ja toise miähe ilo.
Sytytin kukkatytön talon palama
et näen kui ruusu syttyvä.
En pyyr antteks.
En karu mittä.
Teen vaik uurestas.
Orotin kellaris, et tulla hakema.
Ovi aukasti.
Isä.
See ol tehny juustoleippi,
kääriny voipaperi ympärs.
Istus mu viäre märjäl permanol,
sanos:
Mun
pikkune.
- Heli Laaksonen -