Dear blogblog
On niitä aikoja jolloin sitä painetta vaan kerääntyy. Sellaseks ajaks voin sanoo viime talven ja tän syksyn. Nyt se alkaa purkaantuun. Etenkin tän syksyn ajalta kerääntynyt. Pienikin asia voi laukasta sen. Kuten nyt tänään sen laukas se, että sain tietää pari viikkoo sitten vääntämäni ohjelmanalun tulleen tuhoutuneeks. Ei siinä paljoo ollu tehty - ideoitu ennemmin - muttakun siihen kulu muutama ilta koulun penkillä yksin. Plus, asiaa nosti pahemmaks se että sain hirveitä onnistumisenriemukiksuja niistä toimivista ja hyvän näköseks toteemistani osista ohjelmaa.
Sain korkeimman oikeuden huutaa kovaan ääneen paineitani ja vihaani pois keittiössä tänään. Naapuri tais säikähtää, samoin tiellä kävelleet, mutta se autto. Sen jälkeen sain kuulla vanhan toteamuksen; (quote:äitee) "Äitiis oot tullu".
Keljuttaa. Tekee mieli piimää muttei ole kaapissa. Menen siis huuhtelemaan nenäni ja painun unille.
np: Korn - 10- or a 2-way