Ookkeei. Sairaalareissu käyty läpi, pitkään aikaa en Peijaksessa ole käynyt.. :D
Oli aika jännä kokemus sinäänsä, ensin saan autokyydin sairaalaan, mikä onkin ihan jees. Tosin heti kun astun autosta ulos, lähtee auto niin kauas sillä silmäyksellä kuin pippuri kasvaa, varmaankin vinkkinä että takas ei ole tulemista ennenku jotain tapahtuu.
Ookkei. No astun sisään sairaalan ovesta ja hoidan perusilmoittautumiset jne jne. (BOOOOORIIIINNGGG...)
Odottelen kiltisti sairaalan osastolla ja saan viereeni jonkun ihanan vanhan rouvan joka mukavasti minua tervehtii. Sitten alkaa höpistä jotain ihan jännää jostain kissaraukasta, joku Martti tai Mörtti tai mikälie. Siinä vaan sivukorvalla kuuntelin mitä mummo höpötti ja kysyi siinä ohimennen että mitä minulle kuuluu.
Tajusinpa pienen juttutuokion jälkeen että eihän se mummo minun vastauksia edes odottanut, hyvä kun edes minua huomasi. Puhu itsekseen tai näki harhoja.. Mikäs siinä.
Että semmonen päivä. :)