on montakin asiaa mitä mä en oikein ymmärrä
mutta yksi asia mikä jaksaa aina ihmetyttää on se kuinka
jotkut jaksaa takertua menneeseen
No joo, joskus harrastin sitä itsekkin, mutta lopetin kun tajusin , ettei se kannata
Siis totta kai, monetkin asiat oli ennen paremmin
muttei niitä haikailemalla saa takaisin
Ei niitä saa koskaan takaisin
Siksi pitäisi jatkaa elämäänsä kohti uusian seikkailuja
ja kenties uusia iloja ja pettymyksiäkin kohti
Kliseisesti sanottuna: C'est la vie
Tietysti menneitä saa muistella lämmöllä
muttei niihin saa jäädä elämään
Kuitenkin elämä on niin lyhyt
eikä tiettyjä asioita voi kokea kuin kerran
Niin se vain on
Joskus täytyy vain älytä päästää irti ja jatkaa matkaa
kohti sitä mitä kohti me kaikki matkataan
elikkä kuolemaa
Eikä tämä ole mikään angstiteksti vaan pieni, epämääräinen pohdinta
Enkä mä halua ketään mihinkään pakottaa
mä olen vain itse tajunnut ja oppinut tuon asian kantapään kautta
ja nyt olen onnellinen menneestä, nykyisestä ja tulevasta
mutta en jaksa elää kuin tässä hetkessä :)
Sillä muuta mulla ei ole tällä hetkellä
Kuulostan kauhean fiksulta vaikken ole fiksua nähnytkään ;)