IRC-Galleria

Kareliasoutu... se jokavuotinen soututapahtuma täällä jota käytän tässä vertauskuvana tämän hetkiseen tilanteeseen euroopassa. Huomautan tässä vaiheessa että en ole mikään ekspertti tässä asiassa ja tarina edustaa omaa näkemystäni tilanteesta ja sen kulusta.

Jakso 1:

Kareliasoutu on lähtenyt liikkeelle ja veneeseen on tullut porukkaa. Osa on tuttuja entuudestaan mutta osa ei. Osa on soudussa ensimmäistä kertaa, ja osa ei ole airoa ennen edes pidellyt. Kaikilla on hirvittävä vauhti päällä kun lähdetään soutamaan. Hirvittävä puheensolina vallitsee veneessä ja uusia jäseniä mietitään otettavaksi mukaan välietapeilla.

Kaikessa tässä kiireessä ja pulinassa on vaan yksi ongelma. Ei ole oikein täysin selvää kuka soutaa missäkin airossa, eikä peräsimenpitäjäkään ole täysin selvillä. Osa onkin sitä mieltä että peräsimen pitäjää vaihdettaisi seuraavalla pysäkillä. Myöskään yhteisistä souturutiineista ei oikein olla selvillä, ja tahdinpitäjän ääni ei tahdo kuulua puheensorinan yli.

Jonkun ajan soudettua on huomattu että osa soutajista on kännissä ja laulaa. Mitä helvettiä? Ei huomattu että osalla soutajista on omat juomat mukana. Yhteinen soututahti alkaa jo pahasti rakoilla, eikä se ollut kovin kohdallaan alun alkaenkaan. Espanja, Italia, Irlanti ja Kreikka (kovina laulajina tunnettuja) ovat jo täydessä vauhdissa tallaamassa jalkaa laulunsa tahdissa, ja poljalaudat alkaa rakoilla.

Sitten se tapahtuu... Kreikka polkaisee pohjaan reiän!! Vettä alkaa tulla veneeseen. Aletaaan pohtia mitä asialle tehdään.

Osa on sitä mieltä että jatketaan soutamista ja annetaan kreikan hoitaa oma sotkunsa. Mutta kaikkihan me ollaan samassa veneessä. Päätetään lopulta että porukka vetää airot sisään ja aletaan porukassa paikkaamaan kreikan reikää. Kreikka ei tunnu hirveän avuliaalta auttamisessa ja jatkaa juomistaan, mutta haluaa silti että muut auttaa reiän paikkaamisessa. Osa äyskäröi ja osa paikkaa. Samalla aletaan tutkia miten on muiden polkijoiden pohjalautojen kunnon laita, ja suunnitelaan paikkaustarpeita. Jostain kiroilun seasta kuuluu kommentti: "Perkele minkä teit, nyt on pojat laulut laulettu".

Osa maista alkaa närkästyä tilanteeseen ja harkitsee siirtymistä omaan veneeseen. Toki se kulkisi eteenpäin paljon hitaammin, mutta kun ei tämä näytä tästä etenevän. EU:n keskusmaat sanovat että homma saadaan kyllä käyntiin ja kohta päästää soutamaan porukalla sellaisella vauhdilla että...

Alkaa kuulua pärinää... Vierestä menee Norja ohi omalla veneellään ja heiluttelee öljykanisteria. Mitä helvettiä?!? Sillähän on PERÄMOOTTORI!

Osa porukasta on siirtynyt jo ajatuksissa eteenpäin ja pohtii uuden jäsenen mukaanottamista. Turkki ja Serbia siellä jo heiluttelee käsiään seuraavalla levähdyspaikalla. Osa soutajista närkästyy ja huomauttaa että turha vielä pohtia uusia soutajia, kun on reikä veneessä. Osa on sitä mieltä, että mitä enemmän reikää on paikaamassa ja käsiä äyskärissä, sitä paremmin tästä selvitään. Osa huomauttaa lisäpainosta veneessä.

Tässä vaiheessa on katseet kääntyneet jo eteenpäin ja alettu suunnitella pysyvää tiimiä kasaan. Saksa pitää puheen jossa hän sanoo että tässä ollaan jo pysyvää tiimiä tekemässä. Hän pohtii jo soutajille paitoja jossa lukee "EU:n liittovaltio". Yhteinen soututiimi mahdollistaisi kunnollisen harjoittelun ja yhteiset säännöt ettei tällaisia reikiä pääsisi syntymään. Ajatukselle aletaan lämmetä. Toki se vaatisi sitoutumista yhteisiin harjoitusaikoihin ja vapaa-aika vähenisi, mutta helvetti... ei tällaisesta kohelluksesta mitään tule. Osa ei halua sitoututa noin tiiviisti soutuporukkaan ja huomauttaa että heillä on omakin elämä. Nämä alkavat pähyillä jo sitä omaa venettä.

Riitely jatkuu, ja tulevaisuus näyttää mitä tästä tulee. Seuraavaa jaksoa odotellessa.