Kukaan ei tule ja pelasta...
Joudun nukkumaan yksin tässä asunnossa joka tuntuu nyt niin isolta ja pelottavalta...
Kun olen sekoamassa...
Kun olen menettämässä sen vähäisenkin järjen minkä vielä eilen omistin...
On kylmä...
On ontto olo...
Ja minä itken...
Itken ja yritän pysyä järjissäni...
Mutta kohta minun on pakko antaa periksi...
Houkutukselle...
Houkutukselle helpottaa oloani...
Lopettaa sen...
Vain huokaista syvään ja maata sängyllä...
Antaa kaiken hiljaa hiipua...
Hiipua pois...