IRC-Galleria

Kaikki ihmiset uneksivat mutta eivät yhtä lailla.
Ne jotka uneksivat yöllä mielensä tomuisissa sopukoissa, heräävät aamulla ja huomaavat uniensa olleen vain turhuutta.
Mutta ne, jotka uneksivat päivällä silmät auki, ovat vaarallisia; he toteuttavat unensa ja tekevät niistä totta.
- Thomas Edward Lawrence-

Elä aina elämääsi niin, että sinulla on vielä jokin unelma täytettävänä.
Vaikka olisit toteuttanut kuinka monta unelmaasi menneisyydessä, sinulla on aina oltava vielä yksi unelma.
Koska jos lakkaat uneksimasta, elämästä tulee vain olemassaoloa.
- Sara Henderson-

Olipas hulinaa viikonloppuna. HUh.
Lauantaina ensin päivällä juhlimaan Uuteen-Kaarlepyyhyn ja sieltä iltapäivällä kotio ja nokka kohti mökkisaarta...

Kirsi ja Jukkis lähti mukaan lyhyelle mökkiviikonlopulle ja viettämään mökkikauden päättäjäisiä.
Mökille vihdoinkin päästyämme viriteltiin tulet takkaan ja sauna kiukaaseen. Popsittiin vähän juustoja patongin kera.
Ja pian sytyttettiin pienimuotoinen kokkokin.
Sielä sitä istuskeltiin tulen ääressä ja pidettiin nestetasapainoa yllä ;)
Kokon hiipuessa valaistiin mökin pihamaata soihduin ja roihuin.
Paistettiin makkaraa takassa ja istuskeltiin kynttilän valossa viinilasien kera =)

Pian alkoikin naapuri saarista rakettien pauke ja myös kultsin veljellä ja sofialla oli raketteja mukanaan.
Rakettin ampumisen jälkeen pojat aloittivat ampumiskisan ilmakiväärillä, kun taas me Kirsit painuimme saunaan, joka olikin sitten ihan liian lämmin, no olihan tuota lämmitetty kolme tuntia... ei muuta kuin ikkunaa ja ovea auki ja raitista ilmaa tilalle, eli lämmöt harakoille =)

Kiitoksia vaan mukavalle seuralle! Ehkä vielä ehditään tänä syksynä koko viikonlopuksi saareen uudestaan =)

Ens viikolla sitten saa jättää carotin ainakin hetkeksi taakseen.
Maanantaina kirjotetaan 6kk työsopimus vamecille. Aluksi ihan vaan siksi määräaikaisena, kun en oo varma jaksaasko tuota 3-vuoro työtä loppuikäänsä.
Nytten ollu 7 kuukautta vuokratyöntekijänä ja kyllä välillä on kyllä niin pahasti tunne ettei tuota jaksa, mutta tää viikko on ollu taas mukava, vaikka välillä onkin kamala väsy...

Mutta tietääpä palkan nousua ja ensi kesänä muutamaa lomapäivää ainakin ;)
On se tuo raha, aika hyvä motivoimaan.

Onnen kahle kultainen, lämmin loiste rakkauden.
Ihanin tunne ihmisen, sydän on löytänyt sydämen.



Rakkaus
Rakkaus on pitkämielinen.
Rakkaus on lempeä.
Rakkaus ei kadehdi.
Rakkaus ei kerskaa.
Rakkaus ei pöyhkeile.
Rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti.
Rakkaus ei etsi omaansa.
Rakkaus ei katkeroidu.
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Rakkaus ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.
Kaikki se peittää.
Kaikki se uskoo.
Kaikki se toivoo.
Kaikki se kärsii.
Niin pysyvät nyt Usko, Toivo ja Rakkaus,
mutta suurin niistä on Rakkaus.

Tänään oltiin harjistreffeillä Helin luona Övermarkissa. Harjksia oli muistaakseni 23 plus muut koirulit, yhteensä kutakuinkin 26.
Onneksi Helin luona on iso aidattu takapiha ja sääkin suosi meitä että saatiin olla ulkona.
Kuvia tuli otettua ainakin muutama sata ja pitääkin tehdä niille nettiin jonkinlainen kansionsa mistä muut koiruleitten omistajat saavat käydä hakemas ittelleen =)

Hoh, puolen tunnin päästä pitäisi suunnata nokka kohti työpaikkaa.Ikiihana yövuoro alkaa taas...
Että Hyvät Yöt vaan teille, mä paiskin töitä ;)

Voi kun saisi elää niitä hetkiä onnellisia hetkiä elämässään uudestaan silloin kun elämä tuntuu vaikealta ja raskaalta.

Onneksi ne hetket sentään pysyvät sydämmen sopukoissa tallessa ja valokuvissa rakkaina muistoina, joita välillä jää kaipaamaan.

Ajatuksia vanhenemisesta


Ainoa ajanjakso elämässämme
jolloin pidämme vanhenemisesta,
on silloin kun olemme lapsia.

Jos olet vähemmän kuin 10-vuotias,
olet niin innoissasi vanhenemisesta
että ajattelet ikääsi murtolukuina.


'Kuinka vanha olet?'
'Olen neljä ja puoli!'
(Et ikinä tule olemaan
kolmekymmentäkuusi ja puoli.)
Olet neljä ja puoli ja ihan kohta viisi!

Siinä on koko jutun juoni.

Teini-ikäisenä sinua ei pidättele enää mikään.
Hypit seuraavaan mahdolliseen numeroon, tai jopa parin numeron ylitse.

'Kuinka vanha olet?'

'Ihan juuri 16!'
(Voisit sanoa 13 mutta ihan kohta olet 16!) Ja sitten tulee elämäsi paras
päivä...

Tulet 21 vuoden ikään.

Jopa sen sanominen on kuin pieni seremonia:
TULET 21 VUODEN IKÄISEKSI.
JESSSS!!!

Mutta sitten täytät 30.

Oho, mitä oikein tapahtui?
Ihan kuin olisit hapanta maitoa!
(Hän täytti ja meidän piti heittää hänet pois.)

Enää ei ole hauskaa. Olet vain hapan möykky.
Mikä on vinossa? Mikä on muuttunut?

TULET 21-vuotiaaksi, TÄYTÄT 30 vuotta,

ja sitten LÄHESTYT neljääkymmentä.

(Ohhoh! Painahan jarrua, kaikki on luisumassa käsistä!) Ennen kuin
huomaatkaan, SAAVUTAT 50 ja kaikki mistä ikinä unelmoit, on mennyttä.

Mutta odotas!!!
Sinä SELVIYDYT kuusikymppiseksi.
Etpä olisi uskonut!


Sinä siis TULET 21-vuotiaaksi, TÄYTÄT 30, LÄHESTYT neljääkymmentä,
SAAVUTAT 50 ja SELVIYDYT kuusikymppiseksi.

Olet saavuttanut jo sellaisen vauhdin,
että TÖMÄHDÄT seitsemäänkymmeneen!

Sen jälkeen elämä onkin jo päivä kerrallaan -meininkiä.
Tömähdät jopa keskiviikkoon!

Pääset kahdeksalle kymmenellesi ja
jokainen päivä on täydellinen ympyrä:
TÖMÄHDÄT lounasaikaan;
päivä TÄYTTÄÄ 16:30 ;
SAAVUTAT nukkumaanmenoajan.

Eikä se siihen pääty.

Yhdeksänkymppisenä alat kulkea takaperin; 'Olin IHAN JUURI 92.'

Sitten tapahtuu outoja.
Jos sinusta joskus tulee satavuotias,
tulet uudelleen lapseksi.
'Olen 100 ja puoli!'

KUINKA PYSYÄ NUORENA?

1. Heitä mielestäsi turhat numerot.
Niihin kuuluvat: ikä, pituus ja paino.
Anna lääkärisi huolehtia niistä.
Siitähän sinä hänelle maksat.

2. Pidä vain iloluontoiset ystävät.
Hapannaamat saavat sinutkin masentumaan.

3. Jatka oppimista.
Opettele tietämään enemmän tietokoneista, käsitöistä, puutarhanhoidosta,
mistä tahansa.
Älä ikinä anna aivojen laiskotella.
"Joutilas mieli on paholaisen työkalu."
Ja paholaisen nimi on Alzheimer.

4. Nauti pienistä asioista.

5. Naura usein, pitkään ja äänekkäästi.
Naura kunnes joudut haukkomaan henkeäsi.

6. Joskus kyyneleet vaan tulevat.
Kestä se, sure ja jatka elämää.
Ainoa ihminen joka on kanssamme elämämme loppuun saakka, katsoo vastaan
peilistä.
ELÄ niin kauan kuin olet elossa.

7. Ympäröi itsesi asioilla joita rakastat, olipa se perhettä,
lemmikkieläimiä, muistoja, musiikkia, kasveja, harrastuksia, mitä tahansa.
Kotisi on turvapaikkasi.

8. Pidä huolta terveydestäsi:
Jos se on hyvä, säilytä se.
Jos se on häilyvä, paranna sitä.
Jos et voi itse sitä parantaa, hanki apua.

9. Älä tee matkoja syyllisyyteen.
Tee reissu ostoskeskukseen,
tai toiseen kaupunkiin,
tai jopa toiseen maahan.
Mutta älä mene sinne
missä syyllisyys asuu.

10.Jokaisen tilaisuuden tullen:
kerro rakkaimmillesi
että rakastat heitä.

JA MUISTA AINA
Elämää ei mitata
hengenvetojen määrällä,
vaan niiden hetkien määrällä,
jotka saavat
henkemme salpautumaan.

Ellet lähetä tätä vähintään kahdeksalle ihmiselle, niin mitä sitten.
Mutta jaa tämä kuitenkin jonkun kanssa.
Meidän kaikkien pitäisi elää
täyttä elämää joka päivä.

mikä on 170cm, sillä on tummat silmät ja karva, neljä jalkaa joissa rautakengät, musta harja ja häntä???

No hevonen tietysti. Juuri palailin kotiin ratsastustunnilta =)
Allani oli 17-vuotias pv-ruuna Nelsson. Kisattu esteitä 150...

Oiii, mä oon saanu takaisin ratsastuskipinän. Tahtois heti huomenna samaisen herran selkään, mutta hieman epäilen että takapuoleni on asiasta hieman eri mieltä.

Alkutunti meni hieman tuntumaa hakiessa ja lämmitellessä.Herra kun oli hieman jäykkä aluksi. Mutta jahka kummankin lihakset olivat lämpimät, alkoi työskentely sujua niinkuin pitää.
Ihan perustunti muuten, mitä nyt pääsin tekeen vähän laukkapiruetteja =))

Kultsi oli kuvia ottamassa, mutta sillä meni hermo tohon vanhaan canoniin kun se oli niin hidas joten saaliina oli vaan muutama alkuverkkakuva. ( en kehdannu heti ekaa kertaa tallille mentäessä ottaa isompaa kameraa mukaan. Ties vaikka olisivat luulleet vakoilijoiksi ;)
Harmi sinänsä kun olisin halunnut nähdä miltä polle näytti lopputunnista, kun selkään se ainakin tuntui ihan pehmeältä ja pirteältä <3
Ja toki opelta sain kehuja että Nelssonilla ainakin on nytten lavat irti, että on niiin piitkä askel ja takapää hyvin alla...
Ja arvatkaa kuka loisti kuin naantalin aurinko sielä selässä. No en mä ainakaan, mitä te musta luulette??

Polle ei kyllä yhtään tuntunut niin korkealta selässä ollessa, mutta alas hypätessä putosinkin odotettua korkeammalta, mutta en sentään pystölleni lentänyt =)

Vihdoinkin uusi terassi on valmis ja "sisustettu" vielä kun tulisi ihanan lämmin syksy että saa nautiskella hämyisistä illoista kynttilän valossa =)

Takapiha muutenkin aikalailla valmis. Vielä pitäisi tuo hurjan suuri nurmikonpläntti laittaa uuteen multaan ja nurmeen.
Jännä kuinka tosta peränurkastakin tuli ihan mun näköinen, vaikka en ollut pahemmin suunnitellut sitä, tein vaan käsilläni koko ajan ja tulos on nähtävissä. Taitaa sitä vähän ainakin viherpeukalon vikaa mussa olla.

Kulta ollut aivan ihana, kun on ollut tämä masis kausi päällä. En voisi ihanampaa ja ymmärtäväisempää miestä rinnalleni toivoa.
Mistä se tietääkin mitä sanoa ja koska tarvitsen extra annoksen haleja?
Oon osannut aijemmin vaan unelmoida tuollaisesta miehestä ja välillä pitää vähän itseään nipistääkin uskoakseen sen olevan totta.

Kavereiltani pyydän anteeksi kun oon ollut vähän omissa oloissani, mutta ootte ajatuksissani!!
Ja pian saatte kyllä kutsun tulla "vihkimään"terassi käyttöön ;)


"Paistaa se aurinko risukasaankin"