Sä huusit: hei kapteeni
minne kulkee sun laivasi
Kun mä vastasin: multaa kohti
sä niin hiljaa hymyilit
Sä kysyit: huolitko kapteeni
laivarottaa kyytiisi
jonka kylmälle luodolle kärsimään
eräs toinen unohti
Ja nyt sumuinen satama huokailee
ja vahtii kahta kulkijaa
karhunlankaa neulansilmään
yö jo pujottaa
karhunlankaa karheaa
joka kestää mitä vaan
se meidän unelmat yhteen neuloo
niin kuin purjeet parsitaan
Voi rankat suolasateet
purjekankaan väsyttää
ja kun kylmä viima hiertää
se ei kestä vaan repeää
Sen laivarotta tietää
ja kapteeni tietää sen
silloin vahvaa lankaa tarvitaan:
karhunlankaa rakkauden.
-Miljoonasade-