IRC-Galleria

Sattuu. En osaa muuta sanoa.
Oon joku helvetin pelinappula väärällä kentällä väärässä pelissä.
Ihan sama, pelatkaa, satuttakaa. Loppujen lopuks musta jää jäljelle vain ulkokuori, kaikki hyvä mitä oli sisällä on tuhottu. Siellä on vain pimeetä, mutta silti jossain sillä näkyy pieni jo musta sydän joka haluaa tulla pelastetuksi ja nähdyksi.
Mutta kuka sitä haluaisi, kuka sen ottaisi eikä vain tallaisi sitä, repisi kappaleiksi.
Ei ketään kiinnosta se mitä tunnen mitä ajattelen. Parempi unohtaa haaveet ja tunteet, olla kuten kaikki muut, pelata.

Vihaan olla näin tunteellinen ihminen.
Jos joku tärkeä mulle sanoo jonkun väärän sanan tai tekee jotain väärää oon heti maassa. Oon niin haavoittuvainen.
Tarvitsen suojelua, tahdon sitä. Tahdon jonkun joka välittää myös minusta, eikä vain omista tarpeistaan.
Tahdon käpertyä sen jonkun kainaloon suojaan kun kaikki menee huonosti.
Toisaalta suojelen samalla itteeni. Kun en puhu tunteistani muhun ei voi sattua - väärin.
On sekin huomattu että helposti mua satutetaan huomaamatta.
Moni usein ihmettelee miks olen vihainen tai surullinen, kukaan ei tunne mua.
Siinä on toinen syy miksi muhun sattuu niin helposti.
Eli olen tunteellinen ja kukaan ei tunne mua tarpeeksi hyvin ymmärtääkseen mistä on kyse.
Eli periaatteessa, et tietäisi, että tiedän, vaikka tiedät ettet oikeasti tiedä ja minä tiedän ettet tiedä.
Tajusitko? Et. Hyvä.
Näin piilotan salaisuuteni kuoreni alle ja hymyilen. Et kummiskaan voisi ymmärtää.
Et halua tietää, joten hymyile ja esitä että edes hieman ymmärrät minua.

Nuoret miehet haluaisivat olla uskollisia,mutteivät ole;vanhat haluaisivat olla uskottomia,mutteivät pysty.

No on se mukavaa olla kipeenä,niin kova yskä etten yöllä nukkunut 2 jälkeen ollenkaan :s joko sitä piti ravata vessassa,syödä tai istuu ettei vaan yski keuhkoja pihalle. jeij! tästä tulee pitkä päivä ..

Annoit itsesi mulle
Lämpösi koskettaa
Mielessäni jo lukittu
Tuhannestikin jo tulkittu

Oon näillä silmillä sua katsonut
Näillä käsillä sua koskettanut
Sydämelläni tällä olen tuntenut sut
Enkä voi unohtaa

en unta saa
vaikka ensi kertaa,
en huolta jaksa siitä kantaa
rakastatko mua sä paljonkaan.
Et mua huomaa,
jos en pidä ääntä itsestäin,
olen kuin ilmaa,
mitä jos se loppuu yllättäin,
ja mä mietin, vaikket mua sä huomaa
niin kumpaa meistä ei ole olemassakaan.

Oon miettiny rakkautta ja sitä miten se vaikuttaa ihmisiin.
Se on iloa, surua, ylä- ja alamäkiä.
Mutta en oikeen päässyt mihinkään loppu tulokseen.
Mietin myös sitä miten voi rakastaa ja vihata samaan aikaan?
Ne taitavat kulkea käsikädessä. Siksi rakkauskin voi satuttaa.
Rakkaus on laaja käsite, ei sitä voi määritellä ja sitäkin on niin monenlaista,
mutta miksi se on niin vaikeaa joillekkin? Miksi sen myöntäminen on vaikeaa..?
Ehkä siksi että pelkää tulevansa torjutuksi.
Toisen tallaamaksi, ja satuttamaksi.

Nelli~pidä musta kii

Tarvitsen jonkun, josta pitää kii,
haluan aina olla kanssasi. Pelkään niin, että
unelma pois haihtuu.
Vaikeeta,vaikka meillä olisi
ja väärinpäin sä aina kaiken tekisit.
Musta tuntuu et kuitenkin luokses jäisin. <3

Kun, joskus mä istun yksin kotona turvassa,
mä tiedän:
Sun hymys voi muuttaa kaiken, Sä saat mut nauramaan. :)

Tuot auringon mun elämään, kun päivä on harmaa
väreiltään. Nään sateenkaarenpään ja tiedän, et
sä tuut mun luokse.

Läpi kaiken hän tarjoaa minulle turvaa,
paljon rakkautta ja hyväksyntää,
olinpa oikeassa tai väärässä.
Minne se minut viekään
tiedän ettei elämä tuhoa minua.