IRC-Galleria

Mutta minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä. Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet. (Room. 16:17-18)
Tästä käy ilmi, että uskovien vilpittömyys ei takaa sitä, etteivät he voisi eksyä. Tästä huomaa myös sen, kuinka taitavia eksyttäjät ovat manipuloimaan ihmisiä kauniilla puheilla. Niin on nytkin. Usein kerrotaan sensaatiojuttuja, joita ei voida todistaa, ja ihmiset ovat innoissaan siitä, mitä "Herra" tekee tai tulee tekemään, kunhan vain muistetaan tukea sen ja sen järjestön/puhujan työtä.

"Mutta minä pelkään, että niin kuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. Mutta minä en katso itseäni missään suhteessa noita isoisia apostoleja huonommaksi... Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei siis ole paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen." (2. Kor. 11:3-5, 13-15)
Tässäkin meitä varoitetaan uskomasta kaikkea. Siitä käy myös ilmi, kuinka innokkaita me uskovat olemme aina ottamaan uutta tietoa vastaan. Mutta Paavali kehotti Timoteusta saarnaamaan Sanaa ja olemaan kaikessa raitis: "Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin." (2. Tim. 4:3-4)
On mielenkiintoista lukea, kuinka Paavali otti huomioon senkin mahdollisuuden, että kuka tahansa, jopa hän itse, voisi pettää uskovat esiintymällä uhrautuvana, palkkaa vaatimatta, jos saisi sillä uskovat pauloihinsa (2. Kor. 12:16). Kaikki on siis mahdollista hengelliselläkin kentällä, joten älkäämme olko liian sinisilmäisiä.
Ellemme valvo vaellustamme, meillä on suuri vaara, että emme tee enää parannusta, vaan etsimme sellaista julistusta, joka tukee meidän syntistä luontoamme. Ja sellaisia julistajiahan toki löytyy joka lähtöön. On hyvä muistaa, että lopunaikana Jumala itse lähettää väkevän eksytyksen niille, jotka eivät ota vastaan totuudenrakkautta (2. Tess.2) Jumala on toiminut näin muulloinkin. Esimerkiksi israelilaisten napistessa erämaassa lihan puutetta, Jumala lähetti heille lihaa, mutta pani siihen myös taudin (Ps. 106: 14, 78:18-31). Israelilaisten tavoin myös kuningas Aahab uskoi mieluummin vääriä profeettoja, joihin Herra itse oli lähettänyt valheen hengen, kuin oikeaa profeettaa. Tämän seurauksena Aahab kuoli (1. Kun. 22).
Tässä on apostoli Pietarin profetia: "Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niin kuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon. Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi; ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo eikä heidän perikatonsa torku." (2. Piet. 2:1-3)
Samoin myös Juudas varoittaa meitä kirjeessään, kehottaen kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka on pyhille annettu: "Voi heitä, sillä he kulkevat Kainin tietä ja heittäytyvät palkan tähden Bileamin eksytykseen ja hukkuvat niskoitteluunsa niin kuin Koora... He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia ja vaeltavat himojensa mukaan, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden... Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole." (Juud. 11, 16, 19)
Nämä jakeet puhuvat voimakkaasti siitä, että eksyttäjät ovat uskovien joukossa, ja että moni tulee seuraamaan heitä. Vilpittöminkin meistä voi eksyä. Ihminen on jo suuressa vaarassa silloin, kun luulee, että nämä varoitukset eivät koske häntä. Joka luulee seisovansa, katsokoon, että ei lankea. Vanhassa Testamentissa olisi varmasti paljonkin asiaa tästä, mutta ottakaamme vain kuningas Daavidin esimerkki varoitukseksi. Daavid oli Jumalan mielen mukainen mies heikkouksistaan huolimatta, sillä hän oli valmis parannukseen, kun siihen oli tarvetta. Jumala halusi rangaista Israelia sen synneistä, ja salli sen takia Daavidin eksyä. Jumala lähetti saatanan yllyttämään Daavidia väenlaskentaan, vaikka se oli kiellettyä. Jopa Jooab tiesi sen ja yritti estää kuningasta tekemästä syntiä, mutta turhaan. Daavid todellakin luuli saatanan ääntä Jumalan ääneksi (1. Aikak. 21.., 2. Sam. 24). Oletko muuten huomanut kuinka tänä päivänä myös kerskataan ns. uskoon tulleiden ja "parantuneiden" luvuista suurissa kokoussarjoissa. Kummallista kyllä, näitä ihmisiä ei sen jälkeen usein näy missään seurakunnissa.
Raamatussa on lukuisia varoituksia syntiin, kurittomuuteen tai harhaoppeihin eksymisestä (2. Piet. 3:17, 1. Kor. 6:9, 15:33, Gal. 6:7, Jaak. 1:16). Älkäämme siis eksykö!
Minkälaisia nämä väärät profeetat, apostolit, opettajat ja "voidellut" ovat? Mistä heidät tunnistaa? Eivätkö ihmeet ja merkit ole todistus Jumalan toiminnasta? Eivätkö he kuitenkin julista myös evankeliumia? Eivätkö he rukoile Jeesuksen nimessä? Tutkikaamme nyt tätä näkökulmaa asiasta.