Jumalan palvelijat siis itse lankesivat Herran edessä kunnioittaen Häntä ja kumarsivat häntä rukoillen ja palvoen. Jumalan viholliset taas kaatuivat maahan tahtomattaan, Jumalan Hengen vaikutuksesta. Jeesus ei koskaan toimintansa aikana kaatanut ketään, ja hän jos kuka oli täynnä Pyhää Henkeä. Oliko Jeesus sitten heikommassa "voitelussa" kuin nykyiset julistajat?
Kun Pyhä Henki tuli helluntaipäivänä ja täytti uskovat, he eivät kaatuneet maahan tai tehneet muutakaan sellaista, mitä nykyisin tapahtuu "ihmekokouksissa". He eivät myöskään olleet juovuksissa niinkuin eräät väärin opettavat, vaan jotkut pilkkasivat heitä ja väittivät niin, koska eivät keksineet muuta (Apt.2:1-15). Raamattu sanoo, että sana rististä on hullutus tälle maailmalle, mutta se ei oikeuta meitä käyttäytymään typerästi, sillä silloin olemme häpeäksi Jumalalle. Kun ihminen tulee uskoon, jotkut pilkkaavat ja sanovat että "Se on mennyt sekaisin!". Sanoma on siis hullutus tälle maailmalle. Päihtyminen on Raamatussa yleensä tuomion kuva, olipa se viinistä tai hengellistä. Pyhä Henki on raittiuden Henki, siis terveen harkinnan Henki. Juopuneella ei ole tervettä harkintakykyä, siksi meitä kehotetaan olemaan juopumatta viinistä, olemaan raittiit ja täyttymään jatkuvasti Pyhällä Hengellä, mikä on päihtymisen vastakohta eikä vastaava kokemus (Efes.5:15-20, 1Piet.1:13, 5:8, 2Tim.1:7, Luuk.21:34-35, Matt.24:48-51).
Joskus vedotaan Jeesuksen sanoihin, että uskovat tulevat tekemään suurempia tekoja kuin mitä Hän teki. Asiayhteys kuitenkin paljastaa Jeesuksen tarkoittaneen sitä, että hänen seuraajansa tulisivat Pyhän Hengen avulla tekemään enemmän hänen tekojaan, koska uskovia tulisi olemaan lukematon määrä (Joh. 14). Jeesushan oli maan päällä ollessaan rajoitettu. Sitä paitsi, onko kukaan uskova herättänyt neljättä päivää kuolleena ollutta, kuten Jeesus herätti Lasaruksen? Eivät edes apostolit tehneet sitä. Ovatko sitten kaatumiset, juopumiset, eläinäänet ja muut mielettömyydet, joita äärikarismaattisuudessa tapahtuu, niitä suurempia tekoja? Tuskin kukaan tervejärkinen ja Sanaa tunteva väittää moista hölynpölyä?!
On huomioitava se seikka, että Raamatussa näitä kaatumiskokemuksia ei tavoiteltu. Mistään Raamatun kohdasta ei löydy tukea nykyiselle kaatumisilmiölle, ei Jeesuksen eikä apostolien toiminnasta. Tutkiessamme kaatumisilmiöitä Raamatussa, meidän tulee tutkia, missä tilanteessa, kenelle, mistä syystä, miten ja miksi se tapahtui, ettemme tee käytäntöä tai oppia asiasta perusteetta. Jotkut vetoavat siihen, ettei Jumalaa voida panna "laatikkoon", sillä Hän on suurempi kuin Raamattu. Jotkut sanovat myös, että Jumalan voimavaikutukset ovat moninaiset tai että Jeesus teki monia tunnustekoja, joista Raamattu ei kerro (Huom:näin väittää mm. koraani ja gnostilainen kirjallisuus). Nämä väitteet ovat osittain tosia, mutta samoin olivat myös ne väitteet, joilla saatana kiusasi Jeesusta (Matt.4:1-11). Tänä päivänä seurakunnissa on langettu kiusaukseen tehdä ihmeitä ilman Herraa. Karismaattisissa piireissä on suuri paine tehdä ihmeitä, jotta piirit voisivat olla nimensä veroisia. Jeesus puhui tästä viitaten vääriin profeettoihin, jotka hänen nimessään tekevät ihmeitä olematta hänen tahtonsa tiellä (Matt.7:15-29).
Usko ei synny ihmeiden näkemisestä ja kokemisesta, vaan Jumalan Sanasta. Emme voi rakentaa elämäämme olettamuksiin ja sellaiseen, mitä ei löydy Raamatusta. Raamattu eli Jumalan Sana tuli lihaksi Jeesuksessa ja Hänen tulisi olla esikuvamme, muuten joudumme harhapoluille. Seurakunnan tehtävä on julistaa evankeliumia ja tehdä ihmisiä Jeesuksen opetuslapsiksi opettamalla heitä pitämään kaiken, mitä Hän on käskenyt pitää. Jumala kyllä huolehtii ihmeistä, jotka seuraavat julistettua Sanaa. Nykyään on vain niin, että uskovat seuraavat "ihmeitä ja merkkejä". He juoksevat milloin sinne, milloin tänne. Jumalan voima ilmenee kuitenkin heikkoudessa. Me olemme saviastioita, ja tämän tulisi vapauttaa meidät lepoon Herran edessä ihmeiden suorittamisesta. Tavoitellessamme "suuria tehtäviä" ja ollessamme "väkeviä Jumalan miehiä" unohdamme totuuden, että joka tahtoo suureksi tulla, hänen tulisi olla toisten palvelija. Jumalan teot voivat monesti olla sellaisia, että me emme itse huomaa niitä. Usein Jumalan teot ovat esimerkiksi veljien kuormien kantamista arjen keskellä, kenenkään näkemättä. Taivaallinen Isä näkee ne kuitenkin. Älkäämme siis etsikö kunniaa ja mainetta ihmisten edessä. Väärien profeettojen vetoomus tuomiolla oli päinvastoin: "Emmekö me tehneet ihmeitä sinun nimessäsi!" (Matt.7:22-23).