IRC-Galleria

(Katolisen uskon perusteet, s. 295)

Marialta apua kaikissa tilanteissa

”Mikä ’Ave Mariassa’ muodostaa avuksihuudon? Avuksihuudon muodostavat sanat, jotka kirkko on lisännyt:
’Pyhä Maaria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta, nyt ja kuolemamme hetkenä. Amen’.”

”Miksi kirkko on lisännyt nämä sanat? Kirkko on nämä sanat lisännyt,
jotta huutaisimme Jumalan äidiltä apua kaikissa tilanteissa
ja etenkin anoisimme autuaallista kuoleman hetkeä.”

(Katolinen katekismus, s. 168)

Synnitön Maria

”…Maria on synnitön,
ts. hänellä
ei ole henkilökohtaista synti䅔

(Katolinen uskomme, s. 256) ”Uskomme myös, että
Maria varjeltui koko elämänsä ajan kaikesta synnistä.
Jumala on täyttänyt hänessä kaikki ihmisille antamansa lupaukset.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 295)

Maria-kultti

”Maria-kultti elpyy aina silloin kun erikoisten tapahtumien yhteydessä uskotaan Marian näyttäytyneen ja saaneen aikaan ihmeitä.”

(Katolinen uskomme, s. 257)

Marian kunnioituksesta

”Mariaa kunnioitetaan katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa enemmän kuin muissa kirkoissa.
Häntä kunnioitetaan viettämällä juhlia hänen kunniakseen, rukoilemalla ruusukkoa, Maria-hartauksissa,
pyhiinvaelluksilla sellaisille paikoille, joissa Maria on erityisesti vastannut rukouksiin ja niin edelleen.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 296)

Marian alttari Neitsyt Marian kunniaksi

”Marian alttari
on jokaisessa katolisessa kirkossa. Alttari on erityisesti
omistettu Neitsyt Marialle,
se on koristeltu kukkasin ja sen edessä on
kynttiläteline, johon voi sytyttää kynttilän
Marian kunniaksi.”

(Katolisella tiellä, s. 24) ”Kirkon takaosassa tai sivustoilla on usein
kynttiläteline, johon voi sytyttää kynttilän
Neitsyt Marian kunniaksi
tai oman suojeluspyhimyksen kunniaksi.
Kynttilä jää palamaan ikään kuin rukouksena,
kun sytyttäjä itse poistuu kirkosta.”

(Katolisella tiellä, s. 24)

ruumiillisesti taivaaseen

”…Jumala myös otti Marian ruumiillisesti
taivaaseen hänen elämänsä
päättyessä maan päällä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 295) ”…kirkko uskoo, että Jumala myös varjeli hänet synnistä
elämänsä alusta alkaen sen loppuun asti ja otti
hänet kuolemansa jälkeen ruumiineen ja sieluineen taivaaseen.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 115)

PYYNTÖ MARIALLE

”Suomessa eukaristian viettoon kokoontunut seurakunta tunnustaa syntinsä seuraavilla sanoilla: Tunnustan Jumalalle kaikkivaltiaalle… pyydän autuasta Mariaa, ainaista neitsyttä, kaikkia enkeleitä ja pyhiä ja teitä kaikkia rukoilemaan puolestani Herraa Jumalaamme.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 234)

Kirkon äiti

”Lunastajamme Kristuksen äiti on kirkon äiti.”

(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 223)

Kuoleman edessä

”Niin kauan kuin kuoleva ymmärtää puheemme, voimme vahvistaa hänen luottamustaan
Jumalan uskollisuuteen ja auttaa häntä käymään uskoen kuoleman pelon läpi. Voimme pyytää hänen kanssaan
Jumalan äidiltä esirukousta: ’Rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä’.’’

(Katolisen uskon perusteet, s. 247, 248)

Mitä kirkot todella opettavat? - 5 - Katolinen kirkko

Messu-uhri Kts. a)

”Tuliko Kristuksen kuoltua kaiken
uhrin lakata? Ei; se uhri, jonka
Kristus kerran kantoi ristillä, oli
kaikkialla ja kaikkina
aikoina uudistettava.”

(Katolinen katekismus, s. 126) ”Mikä on pyhä messu-uhri? Pyhä messu-uhri on uuden liiton alituinen uhri, jossa Herramme Jeesus
Kristus, leivän ja viinin muodossa, papin käsien kautta verettömällä tavalla uhraa itsensä
taivaalliselle Isälleen.”

(Katolinen katekismus, s. 126, 127) ”Eikö ole mitään eroitusta pyhän messu-uhrin ja Kristuksen ristin-uhrin välillä? Pyhä messu-uhri on sama uhri
kuin ristillä toimitettukin;
ainoastaan uhraamistapa on toinen.”

(Katolinen katekismus, s. 127)

”Pyhä messu-uhri on
sama kuin ristinpuussa
tapahtunut uhri,
koska kummassakin sama
– Herramme Kristus – uhraa ja uhrataan.”

(Katolinen katekismus, s. 127) ”Mikä erotus on uhraamistavassa? Ristissä
Kristus uhrasi itsensä verisellä tavalla; pyhässä messussa hän uhraa
itsensä verettömällä tavalla,
koska hän ei enää kärsi ja kuole.”

(Katolinen katekismus, s. 127) ”Se joka
osallistuu messuun,
osallistuu
siis aterian muodossa tapahtuvaan uhritoimitukseen.”

(Katolinen uskomme, s. 209)

Kenen puolesta?
osallistumisella voima Voimakkain sovitusuhri
”Kenen puolesta pyhä messu kannetaan?
Pyhä messu kannetaan
koko kirkon, elävien ja
kuolleiden puolesta.”

(Katolinen katekismus, s. 129) ”Pyhään messuun
osallistumisella on
syntejä anteeksi
antava voima.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 238) ”Miksi pyhä messu on ylevin uhri? Pyhä messu on ylevin uhri, koska se on 1) arvollisin ylistysuhri, 2) Jumalalle mieluisin kiitosuhri, 3) tehokkain rukousuhri, 4) voimakkain sovitusuhri.”

(Katolinen katekismus, s. 129)

”Jokaista eukaristiaa
vietetään ’syntien
anteeksi antamiseksi’…”

(Katolisen uskon perusteet, s. 230) ”…eukaristian vietossa leipä ja viini muuttuvat Pyhän
Hengen voimasta olemukseltaan Kristuksen ruumiiksi ja
vereksi, ilman että niiden näkyvä muoto muuttuu.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 209)

KasteEN SAKRAMENTTI

kasteen vaikutus

”Tällä kertaa käsittelemme kysymystä,
miten ihminen tulee kristityksi.

Vastaamme:
kasteen sakramentin kautta.”

(Katolinen uskomme, s. 163) ”Kaste on se sakramentti, jossa
ihminen vedellä ja Jumalan sanalla puhdistetaan kaikesta synnistä ja
syntyy uudesti Kristuksessa ja
pyhitetään iankaikkiseen elämään.”

(Katolinen katekismus, s. 115) ”Mitkä ovat kasteen vaikutukset? …Kaste
puhdistaa perisynnistä ja kaikista muista synneistä… peruuttaa kaikki ajalliset ja
iankaikkiset rangaistukset… tekee meidät…
Jumalan lapsiksi ja taivaan perillisiksi.”

(Katolinen katekismus, s. 116)

”Kasteessa Kristus siirtää ihmiset Jumalan puolelle.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 238)

kastevesi kastemalja

”Minkälaista vettä on kasteeseen käytettävä? Kasteen pätevyyteen on luonnollinen vesi välttämätön, kuitenkin on sen, jos mahdollista,
oltava kaste- tai ainakin vihkivettä.”

(Katolinen katekismus, s. 116) ”Kastevesi on
puhdasta vettä, joka on
siunattu pääsiäisyönä tai
siunataan ennen kastetta.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 221) ”Kastemalja on taiteellisesti
muotoiltu kivinen tai metallinen astia
kastevettä varten. Sen paikka
on yleensä kastekappelissa.”

(Katolisella tiellä, s. 22)

VAHVISTUKSEN SAKRAMENTTI

”Vahvistuksen sakramentissa sinetöidään ja vahvistetaan se, mikä on alkanut kasteessa.”

”Vahvistuksen sakramentissa me saamme Pyhän Hengen sinetin.
Siinä vastaanotamme ’seitsemän Hengen lahjaa’: viisauden, ymmärryksen, neuvon, voiman, tiedon,
hurskauden ja Jumalan pelon lahjan. Vahvistuksen jakaa piispa tai hänen valtuuttamansa pappi, joka panee kätens䅔

(Katolisella tiellä, s. 7)

Parannuksen sakramentti

”Parannuksen sakramentti
on autuuteen välttämätön kaikille,
jotka kasteen jälkeen ovat
tehneet raskaan synnin.”

(Katolinen katekismus, s. 138) ”Mitä ymmärretään parannuksen
sakramenttiin kuuluvalla täydenteolla?

Täydenteolla ymmärretään rippi-isän määräämän parannustyön suorittamista.”

(Katolinen katekismus, s. 147) ”Miksi rippi-isä määrää meille katumustyön?

Katumustyö määrätään meille”
mm. ”korvaukseksi Jumalaa
vastaan tehdystä loukkauksesta…”

(Katolinen katekismus, s. 147)

ViimeiSen voiteluN SAKRAMENTTI

”Viimeinen voitelu on se sakramentti, jossa
pyhällä öljyllä voitelemalla ja
papin rukouksella Jumalan
armo saatetaan
sairaalle sielun pelastukseksi ja sangen usein ruumiinkin hyväksi.”

(Katolinen katekismus, s. 150) ”Mitä viimeinen voitelu vaikuttaa sielun pelastukseen?

1) Viimeinen voitelu lisää pyhittävää armoa;
2) päästää anteeksiannettavista synneistä ja myöskin niistä kuolemansynneistä, joita sairas ei enää pysty tunnustamaan;
3) poistaa jo anteeksiannettujen syntien jätteet;
4) vahvistaa kärsimyksissä ja kiusauksissa,
etenkin kuolemankamppailussa.”
(Katolinen katekismus, s. 151) Sairaiden voitelu on
”…papin jakama sakramentti,
joka
tuottaa
syntien anteeksi
antamisen…”

(Katolisen uskon perusteet, s. 248)

a) Messu-uhri: ”Katolisen kirkon käsityksen mukaan Kristuksen sovitusuhrin veretön toistuminen ehtoollisessa” (Iso Raamatun tietosanakirja, Osa 1, s. 14, Ristin Voitto ry. 1988, Tofters tryckeri ab, Östervåla, Sweden).

Mitä kirkot todella opettavat? - 6 - Katolinen kirkko

Suhtautuminen vainajiin

APUA VAINAJILTA

”Mitä katolinen kirkko opettaa pyhimysten
kunnioittamisesta ja avuksihuutamisesta?
Katolinen kirkko opettaa
olevan luvallista ja hyödyllistä
kunnioittaa ja
huutaa avuksi pyhimyksiä.”

(Katolinen katekismus, s. 69) ”Kirkko vahvistaa juhlallisesti,
että uskovilla on oikeus
kunnioittaa pois nukkunutta pyhänä ja
kääntyä hänen puoleensa
kaikkialla ja julkisesti
esirukousta pyytäen.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 298)

APUA VAINAJILLE

”Esirukous kuolleiden puolesta” on ”yksi
’seitsemästä hengellisestä laupeuden teosta’.”
”…mitä joku elämänsä mittaan tekee toisen puolesta,
on Jumalan edessä aina nykyhetkeä.
Siksi on myös mielekästä rukoilla vainajien puolesta,
jotka ovat kuolleet jo kauan sitten.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 248) ”Katolisen
uskon mukaan
meidän
tulee rukoilla vainajien puolesta.”

(Katolisella tiellä, s. 27) ”Kun katolilaiset joko yksityisesti tai
messussa rukoilevat kuolleiden puolesta,
he rukoilevat, että Jumala laupeudessaan
täydentäisi sen,
mikä ihmisissä
on ollut puutteellista.”