IRC-Galleria

(Itä-Savo, 19.11.2001, s. A10) ”Pyhän Franciscuksen
haudan äärelle
kokoontui kristittyjen, muslimien,
juutalaisten, buddhalaisten, hindujen,
shintolaisten, jainalaisten, sikhien
ja Afrikan luonnonuskontojen edustajia
paavi Johannes Paavali II:n kutsusta.”

(Helsingin Sanomat, 25.1.2002, s. C2) ”Paavi Johannes Paavali II
johtiÂ…
Italian Assisissa
eri uskontojen edustajien yhteistä rukoushetkeä rauhan puolesta.”

Paikalla oli ”noin 200 hengellistä
johtajaa eri puolilta maailmaa.”

(Turun Sanomat, 25.1.2002, s. 24)

Aneet

”Millä tavalla kirkko tulee avuksemme
ajallisia rangaistuksia poistamaan?

Kirkko tulee avuksemme aneen jakamisella.”

(Katolinen
katekismus, s. 148) ”Mitä kristittyjen on
aneesta uskottava?

Kristittyjen on uskottava 1) että katolisella kirkolla on valta jakaa anetta;
2) että sen käyttö on meille
erittäin hyödyllinen.”

(Katolinen katekismus, s. 149) ”Mikä on ane?

Ane on
ajallisten
synnin rangaistusten peruutus…”

(Katolinen
katekismus, s. 148) ”Mitä kirkko tekee
jakaessaan meille anetta?
Jakaessaan… anetta kirkko antaa puolestamme Kristuksen ja pyhimysten täydentekojen tyhjentymättömästä aarteesta korvausta jumalalliselle vanhurskaudelle.”

(Katolinen katekismus, s. 149) ”Ane merkitsee, että kirkko voi
osittain
vapauttaa katumustyöstä
tai paremminkin vaihtaa sen toiseksi.”

(Katolinen
uskomme, s. 226)

Ruusukko

”Ruusukko” on ”rukoussarja,
jossa katoliset… mietiskelevät… Kristuksen elämää, kuolemaa ja kirkastumista ikään kuin hänen äitinsä Marian silmin ja
hänen kanssaan.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 71) ”Koska ruusukossa
toistetaan samoja
rukouksia, apuna
käytetään
rukousnauhaa
(ruusukkoa).”

(Katolisen uskon perusteet, s. 71) ”Ruusukko eli rukousnauha on katolilaiselle oivallinen apuväline mietiskelyrukoukseen. Mietiskelyn kohteena
on Jeesus Kristus ja
oppaanamme Neitsyt Maria.”

(Katolisella tiellä, s. 26) ”Kirkko käskee
meitä etenkin
rukoilemaan ruusukkoa,
koska siinä tarkasteltavaksi asetetaan tärkeimmät salaisuudet Jeesuksen ja Maarian elämässä.”

(Katolinen katekismus, s. 168, 169)

kirkon käsitys ihmisen alkuperästä

mistä ihmiskunta on lähtöisin?
Eläimestä ihmiseksi Ihminen on kehittynyt
”Entä mistä koko
ihmiskunta on lähtöisin?
Miten kauan ihminen on ollut olemassa? Tätäkään ei tiedetä varmasti.” ”Nykyään tiedetään, että ihminen on
kehittynyt alkukantaisesta olennosta.
Mutta missä vaiheessa tuo olento
lakkaa olemasta eläin ja muuttuu ihmiseksi?” ”Ihminen on
siis kehittynyt
alkeellisista
muodoista.”

(Katolinen uskomme, s. 11)

Mitä kirkot todella opettavat? - 9 - Katolinen kirkko

Ristinmerkki

”Millä merkillä katolinen kristitty tavallisesti tunnustaa uskonsa?

Katolinen kristitty
tunnustaa tavallisesti uskonsa pyhällä ristinmerkillä.”

(Katolinen katekismus, s. 13) ”Kun kristitty tekee
ristinmerkin itsensä ylitse,
hän siunaa itsensä.”

(Katolinen uskomme, s. 282)

”Milloin meidän tulee tehdä ristinmerkki?

Ristinmerkki on
hyvä ja hyödyllinen
tehdä usein, varsinkin ylösnoustessa ja
maata pannessa, rukouksen edellä
ja jälkeen, jokaisen isonpuoleisen työn
edellä, kiusauksissa ja vaaroissa.”

(Katolinen katekismus, s. 13) ”Pappi aloittaa messun ristinmerkillä ja
messun lopussa hän
siunaa seurakuntalaiset ristinmerkillä,
myös seurakuntalaiset itse
tekevät ristinmerkin.”

(Katolisella tiellä, s. 25) Jos ristinmerkki
”tehdään oikein ja hartaasti, hitaasti otsalta
rinnalle ja vasemmalta oikealle
olkapäälle, se on vaikuttava vertauskuva
yhteenkuuluvuudestamme Kristukseen. Silloin
risti ympäröi koko ihmisen:
hän ikään kuin asettuu ristin alle.”

(Katolinen uskomme, s. 281)

jotakin syntikäsityksestä

”Meidän pitäisi päästä perille
siitä, mitä synti on ja mitä se
ei ole. Eritelkäämme asiaa.
Kun on kyseessä heikkous,
jolle ei voi mitään,
’vahinko’ tai ’lipeäminen’,
kun siis joku tekee väärin
tietämättään ja tarkoittamattaan,
emme voi puhua synnistä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 233) ”Arkipäivän rikkeitä
ja heikkouksia
kutsutaan Â’lieviksiÂ’ synneiksi,
sillä ne me
saamme anteeksi
jo katumuksellamme ja rakkauden töillämme.”

(Katolisen uskon
perusteet, s. 234) ”Miksi pikkusyntejä sanotaan anteeksiannettaviksi?

Pikkusyntejä sanotaan anteeksiannettaviksi,
koska ne
helpommin
ja ilman rippiäkin voidaan saada anteeksi.”

(Katolinen katekismus, s. 98) ”Kun olemme tehneet
lieviä syntejä,
meidän tulee ahkerasti etsiä tilaisuutta rakkauden harjoittamiseen rakkauden teoissa (erityisesti sellaisissa vaikeissa teoissa, jotka auttavat meitä harjoittamaan itsekuria) ja vahvistaa yhteyttämme Juma-laan ja kirkkoon rukouksella ja erityisesti osallistumalla eukaristian ateriaan.”

(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 53)

Jotakin anteeksiantamuksesta

”Kirkko tuntee monta mahdollisuutta pyytää ja saada syntien anteeksi antaminen…”
(Kat. usk. per., s. 237)
”Kun kirkkoon tulija tekee ristinmerkin vihkiveteen
kastetuin sormin
ja näin uudelleen
tunnustautuu kasteeseensa,
hänkin kulkee kääntymyksen ja syntien anteeksi saamisen tiellä.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 237) ”Yksi mahdollisuus on katumushartaus.
Siitä näemme,
että uskovien
yhteisö on
sovituksen aluetta.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 237) ”Kun
joku
luopuu jostakin
toisen hyväksi
auttaakseen häntä, silloin ’rakkaus peittää paljotkin
synnit’ (1 Piet. 4:8).”

(Katolisen uskon perusteet, s. 238) ”Se, joka päivän päättyessä
katsoo taakseen ja lausuu katumusrukouksen, ilmaisee
näin haluavansa kääntyä ja
aloittaa jälleen alusta. Hän
voi luottaa siihen, että
Jumala antaa hänelle anteeksi.”

(Katolisen uskon perusteet, s. 238)

Vihkivesi

”Vihkivesi on siunattua vettä, jota käytetään kirkoissa eri tarkoituksiin.”

(Katolisella tiellä, s. 27)

”Usein kirkossa oleva vihkivesi on kasteen yhteydessä
siunattua vettä.”

(Katolisella tiellä, s. 27) ”Jokaisen katolisen kirkon ovella on vihkivesiastia, johon uskova kirkkoon tullessaan kastaa
sormensa ennen kuin tekee ristinmerkin.”

(Katolinen uskomme, s. 282) ”…hän kastaa sormensa vihkiveteen ja tekee ylleen ristinmerkin
muistaen näin omaa kastettaan.”

(Katolisella tiellä, s. 27)

”Vihkivettä voimme käyttää myös rukoillessamme voimaa kiusausta ja pahaa vastaan.”

(Katolinen uskomme, s. 282)

KUOLEMAN HETKI

”Äitimme kirkko on kanssamme kuolemassa, niin kuin Jeesuksen äiti
oli hänen ristinsä juurella. Juuri tätä tarkoittaa matkaeväs ja kirkon rukous kuolleiden puolesta.”

(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 65)

Katolinen jumalanpalvelus

”Katolista jumalanpalvelusta pidetään loisteliaana. Vanhanaikaiset asut, juhlallinen kirkkomusiikki,
arvokkaat eleet, kynttilät, suitsutus, avustajien värikkäät puvut vetoavat aisteihin.”

(Katolinen uskomme, s. 207)

Lähteet:
Katolinen katekismus, Imprimatur = Guill. P. B. Cobben, Helsinkiae, 1953
Katolinen uskomme, Katolinen tiedotuskeskus, Keski-Uusimaa Oy, Kerava 1980
Katolisella tiellä, Räisänen Leena ja Sormunen Helena, Katekeettinen keskus, Åbo Akademis tryckeri, Turku 1994
Katolisen uskon perusteet, Katolinen tiedotuskeskus, Helsinki 1992
Kirkkohistorian lähdelukemisto, Paunu Eira, Gummerus, Jyväskylä 1961
Mitä katolinen kirkko opettaa (Uusi katekismus), McCabe O.P, Katolinen tiedotuskeskus, Helsinki 1987
Paavi Johannes Paavali II, Idefelt Benedicta, WSOY:n graafiset laitokset, Juva 1989
Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, Toim. Messori Vittorio, WSOY:n graafiset laitokset, Juva 1996
Paavi, Jan Aarts, Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksamäki 1989
SULUISSA OLEVAT lisättyjä selvennöksiä
Lihavoinnit ja KOROSTUS.

Mitä kirkot todella opettavat? - 10 - Katolinen kirkko