IRC-Galleria

Nykyajan historioitsijat ja viisauden harrastajat ovat sitä mieltä, että Israelin profeettain ja apostolein riemulliset ilmestykset olivat yhtäläisiä nykyajan magneetillisten ilmestysten kanssa. Että pääsemme selvempään käsitykseen edellä lausutusta mielipiteestä, jatkamme seuraavaa:

Todelliset profeetat saavat erityisen kutsun Jumalalta ja kehotuksen Pyhältä Hengeltä julistaa Jumalan tahtoa. Heitä kutsutaan tietäjiksi, näkijöiksi, Jumalan miehiksi, Herran palvelijoiksi ja sanansaattajiksi, enkeleiksi ja vartijamiehiksi. Todellisten profeettain tunnusmerkit vanhassa testamentissa olivat: 1:ksi, että heidän ennustuksensa olivat yhtäpitäviä Mooseksen ja patriarkkain ennustusten kanssa (Moos. 5-13; 1). 2:ksi, että heidän ennustukset tuli täytetyksi (Moos. 5-18; 21, Jeremiaan 28; 9). 3:ksi, että he tekivät ihmeitä, mutta ainoastaan erityisen kutsumuksen saatua, eli kun oli suuri parannustyö tekeillä. 4:ksi, että ennustukset olivat yhtäpitäviä toisten profeettain ennustusten kanssa (Isain 7, 2; Jeremiaan 26, 13). 5:ksi, että heidän elämänsä on nuhteeton (Jeremiaan 27, 4), että heillä oli pyhä innostus Jumalan valtakunnan työssä (Jeremiaan 26, 13); ja kuudenneksi, että he omasivat suuren puhelahjan (Jeremiaan 28: 28, 29). Heidän virkatoimensa oli 1:ksi, että he opettivat kansaa kuin papit, joiden toimiin kuului kansan opetus, tulivat leväperäisiksi kutsumuksessaan, 2:ksi, että he herättivät henkiin ja virvoittivat uuteen eloon kuolevaa uskoa (2 Kuning. 17; 18. Hesekielin 3, 17), 3:ksi, että he ennustivat tulevia tapauksia ja siihen pyysivät Jumalalta ohjausta (1 Kuning. 14-2, 3. Hesekielin 22, 5-8). 4:ksi, että he rukoilivat Jumalaa kansan puolesta ja siten saivat estetyksi vitsauksia kansan päältä (Moos. 1). 7. Kuning. 2-19, 2); ja 5:ksi, että he täyttivät Jumalan tahdon.

Samaa voi sanoa apostoleista ja saarnamiehistä, jotka elävää sanaa levittivät. Heitä kutsuttiin papeiksi sentähden kun Kristus oli itse ne valinnut ja lähettänyt maailman ääriin saarnaamaan parannusta ja syntein anteeksiantamusta, ja kokoomaan hänen valittujansa. He eivät tunkeutuneet Hänen palvelukseensa, mutta Kristus kutsui heidät ja opetti heitä persoonallisesti julistamaan Messiaksen tulemista, ja varusti heidät, että he voivat tehdä ihmeitä pyhän sanan kautta. Tämä uusi oppi sai alkunsa profeettain kautta vanhassa aikakaudessa: tee parannus, usko Jumalan sana ja syntein anteeksi antamus, ja todista siten, että rakastat Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Heidän elämänsä todisti, että he olivat Herransa ja Mestarinsa uskollisia seuraajia sanalla ja työllä, töissään ja kärsimyksissään.

Jos otamme heidät esimerkiksi ja sen mukaan teemme päätöksemme, niin ei ole mikään vaikea asia nähdä ero magneetillisen näkövoiman ja profeetallisten ilmestysten välillä, niin ettemme arvostele edellistä liian korkeasti, emmekä viimemainittua ala-arvoiseksi käsitä. Sillä vaikka ulkonainen muoto ensi katsauksella näyttää samalta, eroavaisuus kuitenkin pian ilmenee kun tarkastaa asiaa monipuolisesti.

Ensiksikin on eroavaisuus siinä, että magiiallinen ja magneetillinen yhteys henkimaailman kanssa tapahtuu ihmisen persoonallisen voiman kautta, joka voima syntyy ihmisen omasta tahdon voimasta, olipa se voima sitten kehitetty tavalla millä hyvänsä. Useikin ihminen sen voimansa huomaa sattuman kautta. Huomio tapahtuu varsinkin silloin kun ruumiin terveys on huono, ja erittäinkin kun ulkonainen tunto ja aisti on ikäänkuin unitilassa. Jos toisessa ihmisessä on tuo ruumiin ja aistien huumiotilaan saamisen voima suurempi kuin toisessa, niin perustus siihen on hänen elontoimeisessa ruumiissansa, ja jos aikatavasta sattuvat huumiokohtaukset matkaan saavat yhteyden henkimaailman kanssa, niin syyt siihen ovat luonnollista laatua. Juuri tuo luonnollisuus rajoittaakin senlaisen näkijän näkö- ja ennustusvoimat, niin ettei hän korkeinta ja varmaa päämäärää milloinkaan saavuta.

Profeetallinen henki ei ole ihmisen eikä luonnonvoimain luoma, mutta on se Pyhän Hengen autuaallinen sallimus. Se autuaallinen kutsu tulee aavistamatta ja luonnollisella ruumiilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Luonnolliset voimat eivät milloinkaan voi tulla rajoittaviksi voimiksi, mutta ovat ne riippuvaisia hengestä, joka teetättää ruumiilla palvelusta. Yliluonnollinen huumaustila ja aistien kuolettaminen ei ole oikealle profeetalle tarpeellinen.

Toiseksi, magneetinen näkövoima riippuu hyvin paljon näkijän elämästä ja terveydentilasta, eli toisin sanoen, hänen maallisista elämäntavoista. Sellainen näkijä ohjaa ajatuksensa tahtonsa mukaan itse valittuihin olentoihin, kumminkin useimmissa tapauksissa, taikka tulkitsee hän omat näkynsä, ohjaa omat asiansa mielensä mukaan ilman suoranaista harrastusta yleiseen hyvään. Suora luonnollisuus sellaisessa näkijässä on vaikuttavana voimana, sillä hän tekee kaikki tahtonsa kautta ja hänen vakuutuksensa ei synnytä mitään yliluonnollista eli pysyväistä vaikutusta, ei itsessään eikä muissa.

Todellisella profeetalla ei ole alituista muuttelua näyissään, mutta ilmestykset ovat muuttumaton sarja raamatullisia ilmiantoja - julistuksia Hänen tulostaan, Hänen, joka on Alku ja loppu, ja jonka kautta kaikki ovat luoduiksi tulleet. Profeetta ei ole ainoastaan näkijä, mutta on hän myöskin Ylemmän tahdon palvelija. Hänen alituisena tehtävänään on Jumalan sanan levittäminen, totuuden ja rakkauden valtakunnan laajentaminen, ja sen tähden taistelee hän aina erehdystä ja vääryyttä vastaan, voittaakseen maailman. Kaikki se, mikä on maailmallista ja muuttuvaa -- aistillisten himojen täyttäminen, terveys, rikkaus ja maailman kunnia, ja valta kanssaihmisensä ylitse, eivät ole hänen asioitaan. Hän ei saarnaa nykyisestä onnesta, mutta tulevaisesta rauhasta Jumalassa ja ijankaikkisen elämän toivosta Hänen tykönään. Rukouksen kautta, sanalla ja työllä elää profeetta Jumalan yhteydessä, samalla myöskin kanssaihmisten seassa.

Todelliset profeetat eivät etsi yksinäisyyttä, eivätkä he Myöskään vaivu omien näkyjensä syvyyksiin. Heidän ennustuksensa ei koske yksityisiä persoonia, mutta kokonaisia kansakuntia ja koko maailmaa, sentähden voivat he töillään näyttää yliluonnollisia voimia, väkevyytensä kun ovat saaneet uskonsa kautta ja Ylimmän tahdon kautta. Sitä voimaa käyttävät he oman ruumiinsa ylitse ja myöskin muitten ylitse, sekä kaiken luonnon ylitse maailman ääriin. Se voima antaa heille suuren vaikutuksen yleiseen mielipiteeseen, kykyä äkkiä parantamaan ankaria ja pitkällisiä tauteja; sen voiman kautta voivat he antaa varoituksia kansalle uhkaavista vaaroista, lohduttaa kiusauksien ja kärsimysten aikana j.n.e. Kaikki se on todistus siitä, että heillä on Ylimmäinen pyhä voima.