IRC-Galleria

"Mutta koska Hän kaupungin porttia lähestyi, katso, kuollutta kannettiin ulos, joka oli äitinsä ainoa poika. Koska Herra näki äidin, armahti Hän hänen päällensä ja sanoi hänelle: älä itke! Ja Hän meni ja rupesi paariin ja sanoi: nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse ylös! Ja kuollut nousi istualle ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi sen äidillensä." (Luuk. 7; 12-15.)

Mariasta, jota myöskin kutsuttiin Magdaleenaksi, Chuzan vaimosta, ajoi Hän ulos seitsemän perkelettä. (Luuk. 8; 2-3.)

Muistettava on myös se seikka, kun hän ajoi ulos legioonan perkeleitä eräästä miehestä, ja ne menivät sikalaumaan. (Luuk. 8; 27-33.)

"Ja katso, siellä oli yksi vaimo, jolla oli sairauden henki kahdeksantoistakymmentä vuotta ollut ja kävi kumarruksissa, eikä voinut ikänä itseänsä ojentaa. Mutta koska Jeesus sen näki, kutsui Hän hänet tykönsä ja sanoi hänelle: vaimo, sinä olet päässyt taudistasi. Ja Hän pani kätensä hänen päällensä, ja kohta se ojensi ylös itsensä ja kiitti Jumalaa." (Luuk. 13; 11-13.)

Hän paransi kuninkaan pojan Kapernaumissa pojan isän uskon kautta. Poika oli ollut kuoleman kielissä. (Joh. 4; 47.)

Mies, jolla oli ollut sairauden henki kahdeksanneljättäkymmentä vuotta, parannettiin myöskin häneltä näillä sanoilla: "ota vuotees ja käy." (Joh. 5; 2-8.)

Miehen, joka oli sokeana syntynyt, teki hän näkeväksi loalla ja syljellä: Hän sylki maahan ja teki loan syljestä ja voiteli sen sokean silmät loalla ja sanoi hänelle: mene ja pese itses. siinä lammikossa Siloam. Niin hän meni ja pesi itsensä ja tuli näkeväksi." (Joh. 9; 1-7.)

Pyhä Markus kertoo vielä ihmeellisemmän sokean parantamisen, jonka Kristus teki: "Ja hän tuli Betsaidaan, ja he toivat yhden sokean ja rukoilivat Häntä, että Hän rupeisi häneen. Ja hän tarttui sen sokean käteen ja vei ulos hänet kylästä ja sylki hänen silmiinsä ja pani kätensä hänen päällensä ja kysyi häneltä, jos hän jotakin näkis. Niin hän katsoi ylös ja sanoi: minä näen ihmiset niinkuin puut kävelevän. Sitte hän taas pani kätensä hänen silmäinsä päälle ja antoi hänen taas katsoa. Ja se tuli paratuksi, niin että hän näki kaikki kaukaa ja selkiästi." (Mark. 8; 22-25.)


Niimpä herätti hän Latsaruksen kuolleista rukouksella Isän tykö. "Niin Jeesus tuli ja löysi hänet jo neljä päivää maanneen haudassa. Mutta siinä oli kuoppa ja-kivi sen päälle pantu. Jeesus sanoi: ottakaa kivi pois. Sanoi Hänelle Martta, sen sisar, joka kuollut oli: Herra jo hän haisee, sillä hän on neljä päivää kuollunna ollut. Jeesus sanoi hänelle: enkö minä sinulle sanonut: jos sinä uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kunnian. Ja he ottivat kiven Pois sijaltansa, johon kuollut pantu oli. Niin Jeesus nosti silmänsä ylös ja sanoi: Isä, minä kiitän sinua, ettäs minua kuulit, Ja kun hän nämät sanonut oli, huusi Hän suurella äänellä: Latsarus, tule ulos! Ja se kuollut tuli ulos sidottuna käsistä ja jaloista kääreliinalla ja hänen kasvonsa olivat sidotut ympäri hikiliinalla. Jeesus sanoi heille: päästäkää häntä ja antakaat hänen mennä." (Joh. 11; 17- 44.)

Nämä ihmetyöt teki Vapahtaja evankelistain kertomusten mukaan. On myöskin muita kertomuksia Kristuksen ihmet6istä paitsi ne, joista evankelistat puhuvat. Niistä mainitsen tässä ainoastaan yhden. Se löytyy Eusebiuksen Jeesuksen historiassa (luku 12: sivu 16), ja josta Bushin on lainannut hänen "Viikkokatsaukset ja ilmiannot historiasta, taikomisesta ja opista keski-ajalla (kirj. 2, siv. 64, Jouluk. 1817, Breslau.)." Seuraava kertomus on myöskin ilmestynyt Kosegardenin pyhäintarussa. Koska kertomukset Kristuksen elämästä ja hänen pyhästä tehtävästään ovat miellyttäviä kristinuskon ystäville, niin julkaisemme tässä moniaita kirjeitä, joita Abgarus, Edessan kuningas kirjoitti Jeesukselle.

Tieto Kristuksen suuresta elämän tehtävästä ja maine Hänen ihmetöistään levisi kaikkialle maailmassa, kaukaisimpiinkin maihin, erittäinkin maine Hänen ihmeellisistä parannuksistaan tautien alalla. Nämät kertomukset kuuli myöskin Abgarus, joka oli kovasti sairas. Sentähden kirjoitti hän Kristukselle seuraavasti kuuluvan kirjeen:

"Abgarukselta, Edessan kuninkaalta, Jeesukselle, armolliselle Vapahtajalle, joka on ilmestynyt lihassa Jerusalemissa, armo olkoon teille!"

"Minä olen kuullut Teidän suurista hyveistänne ja niistä ihmeellisistä parannuksista, joita Te olette tehneet ilman lääkäreitä tahi kasvia. Kertomuksista on ilmi tullut, että Te saatte sokiat näkemään, ontuvat terveiksi, spitaliset puhtaiksi. Te ajatte ulos riettaita henkiä, ja niitä, joita rasittava sairaloisuus vaivaa, Te parannatte, ja Te herätätte koulleetkin eloon jälleen. Kun minä kuulin näitä puheita Teistä, sain asiasta kaksi käsitettä: että Te olette itse Jumala, joka on laskeutunut alas taivaista, tahi olette sitte Jumalan Poika, josta kaikki nuo ihmeelliset työt lähtevät. Sentähden kirjoitan minä Teille, alamaisesti rukoillen, että Te ryhtyisitte minua parantamaan, sillä olen kovin ankaralla taudilla vaivattu. Minulle on kerrottu, että juutalaiset vihaavat ja vainoovat Teitä, ja ajavat Teitä pois tyköänsä vihalla. Tosi kyllä, että minulla on vaan pieni kaupunki, mutta se on hyvällä asemalla ja hyvästi linnoitettu, niin että se antaa meille suojaa ja kaikkea mitä tarvitsemme."

Noin kirjoitti Abgarus Kristukselle. Hän oli saanut pyhää valoa, ja edellä oleva lyhyt kirje osoittaa, että hän täydestä mielestä oli puhdas ja hyvä. Seuraavan vastauksen lähetti Kristus kuningas Abgarukselle Ananiaksen käden kautta; hän valittiin sanansaattajaksi.

"Abgarus! Siunattu olet sinä, joka et ole nähnyt, mutta kuitenkin uskot minun päälleni. Se on kirjoitettu, että ne, jotka näkevät minun. eivät usko minua, mutta ne, jotka eivät minua näe, voivat uskoa ja tulevat pelastetuksi. Koska sinä kirjoitat minulle, niin minun tulee täyttää ne tehtävät, joita varten minä olen maailmaan lähetetty; sen jälkeen kun minä kaikki tehtäväni täyttänyt olen niin menen minä jälleen sen tykö joka minut lähetti. Kun minä olen ylös noussut, lähetän minä yhden opetuslapsistani sinun luoksesi ja hän on parantava sinun siitä taudistas, jota sairastat, niin että sinä ja sinun sukukuntas tulee säilymään."