IRC-Galleria

Ihmismieli on näköjään luotu ylpeilemään ja olemaan itse kunniottavan ylimielinen toisia kohtaan varsinkin kun parempi on ihminen on polettu.

Sen vain huomaa kun tervehtyviä ihmisiä tapaa niin kuulee sanottavan että ne ihmiset oli niin iloisia siitä minun sairaudestani mutta tänään ASIAT ON TOISIN KUN HE KATSOO VIHAISESTI SILLÄ MINÄ NÄEN NYT OIKEAT YSTÄVÄT.

Kuka rakastaa ja millain. Mielestäni näen perusteella ihmisiä rakastetaan mutta ei sellaista joka on huonompi osainen kun itse on parempi. Eikö kannattis jakaa elämä sen huonoimman kanssa kuin olla aina parempi.
Vaikka ihminen rakastaisikin sitä huonompaa niin hän vain ottaa paremman. tuo ei ole mielestäni kaunista.

Itselle on aivan sama välitetäänkö vaiko ei, kun pääasia on että olen iloinen toisten puolesta. Menetys on liian kova kattamaan oman elämäni arvoja takaisin sillä kukaan ei kyyneleitäni näe sisällä kun katson kohti.

Voin vain antaa ystävyyden ja osoittaa rehellisyyden toista kohtaan mutta aina vain tyydyn vastaukseen kiitos ja näkemiin. Ovatpahan tulleet takaisin tervehtimään minua mutta kun en enään täällä olekkaan niin mihin katseesi suuntaat sitten?

En usko siihen että kaikki on kestävää koska vain muutama päivä niin huomaat olevasi yksin rehellisyytesi kanssa.

Jos aijot hyväksyä toisen ihmisen niin on sinun otettava huomioon kokonaisuus ja hänen kertomuksensa.

VAIN HARVA SEN TIETÄÄ ETTÄ SINUN SISIN ON AVUN TARPEESSA TAI JOKU MAKAA LUMIHANGESSA JA MUUT KÄVELEE OHI JA VAIN SINÄ AUTAT SITÄ TOISELLE TÄRKEÄÄ IHMISTÄ. Sinulle ollaan siitä vihaisia että autat mutta ole iloinen siitä että kiitos on sinun puolellasi ja pilkkaajat saa siitä syödä vain tyhjää kun sinä olet iloinen.

Autoin kerran tien poskesta miehen kotia kun muut ajoi vain ohi. sain kiitosta siitä paljon mutta ylpeät ihmiset ei pidä sitä auttamista kunniana auttajan kohdalla vaan tulevat sanomaan jotain ilkeetä aina.

Sano vain että jos olen tehnyt pahaa, niin todista se että se on pahaa.
Jos tein hyvää, niin miksi rankaiset minua.