IRC-Galleria

Näinä Ekumenian aikoina on hyvä tietää nämä faktat ja muistaa että Rooma ei ikinä muuta mieltään!
Otteita katolisen kirkon opetuksesta
Katolisen kirkon käsitys itsestään
Koko usko Se yksin onÂ… Yksin oikea
”Millä kirkolla on koko
Kristuksen opettama usko?
Koko Kristuksen
opettama usko
on yksin
katolisella kirkolla.”
(Katolinen katekismus, s. 11) ”Miksi katolisella kirkolla yksin on
koko Kristuksen opettama usko?
Katolisella kirkolla yksin on
koko Kristuksen opettama usko, koska
se yksin on Kristukselta ja apostoleilta vastaanottanut
ja aina väärentämättömänä säilyttänyt tämän uskon.”
(Katolinen katekismus, s. 11) ”Mikä seuraa siitä, että roomalais-katolisella kirkolla yksin on Kristuksen ainoan kirkon neljä tunnusmerkkiä?
Siitä seuraa, että roomalais-
katolinen kirkko yksin on
Kristuksen oikea kirkko.”
(Katolinen katekismus, s. 50)
Ainoa autuuttava
Autuuden menettämisen uhka
”Miksi kutsumme katolista kirkkoa syystä, että se
yksin on saanut Kristukselta
vallan ja välikappaleet
johtaa ihmisiä iäiseen autuuteen?
Me kutsumme katolista kirkkoa siitä syystä
ainoaksi autuuttavaksi kirkoksi.”
(Katolinen katekismus, s. 53) ”Kun siis katolinen kirkko on ainoa autuuttava kirkko,
niin mikä on kunkin ihmisen velvollisuus? Jokainen, joka
tuntee katolisen kirkon Kristuksen oikeaksi kirkoksi, on
iankaikkisen autuuden menettämisen uhalla velvollinen
olemaan sen jäsen,
uskomaan sen opin, nauttimaan sen sakramentteja ja
olemaan sen vallalle alamainen.”
(Katolinen katekismus, s. 53)
olennaisella tavalla
”Katolilaiset uskovat ja tietävät, että heidän omassa kirkossaan on olennaisella
tavalla läsnä se kirkko, jonka Kristus perusti jatkamaan pelastustyötään maailmassa…”
(Paavi Johannes Paavali II, Idefelt Benedicta, s. 269)
velvoitus
”Kuka velvoittaa meitä liittymään katoliseen kirkkoon?
Itse Jeesus Kristus velvoittaa meitä liittymään kirkkoonsa…”
(Katolinen katekismus, s. 53)
Katolisen kirkon käsitys toisista uskontokunnista
piirteitä eivät tunnusta täydellistä uskoa
tietyllä tavalla
”Katolilaiset tunnustavat myös,
että monia yhden Kristuksen
kirkon aitoja piirteitä on myös
muissa kristillisissä kirkoissa.”
(Paavi Johannes Paavali II,
Idefelt Benedicta, s. 269) ”…Kirkko tietää, että sillä on monia
siteitä niihin, jotka ovat kastettuja… mutta
eivät tunnusta täydellistä uskoa tai eivät ole säilyttäneet elämän ja sakramenttien yhteyttä siihen Pietarin seuraajan (=PAAVIN) alaisuudessa.”
(Katolinen uskomme, s. 143) ”Ne jotka uskovat Kristukseen ja ovat saaneet pätevän kasteen, ovat näet tietyllä tavalla
yhteydessä katoliseen Kirkkoon, vaikkakaan tämä yhteys ei ole täydellistä.”
(Katolinen uskomme, s. 143)
”Eivätkö siis muut uskontokunnat olekaan Kristukselta ja apostoleilta
vastaanottaneet ja aina väärentämättä säilyttäneet uskoaan? Eivät; sill䅔
(Katolinen katekismus, s. 12)
”Muut uskontokunnat eivät voi sanoa itseänsä pyhiksi…”
(Katolinen katekismus, s. 49)
”Kirkko toteutuu siis myös katolisen kirkon ulkopuolella, vaikkakaan – meidän vakaumuksemme mukaan –
ei täydellisesti, koska sieltä puuttuu joukko Kristuksen kirkolle antamia tärkeitä piirteitä.”
(Katolinen uskomme, s. 143)
Sakramenttiuskonto
seitsemän sakramenttia uskon ja kirkon ydin
Sakramenttien armo ikivanha traditio
”Katolisessa kirkossa on
seitsemän sakramenttia:
kaste, vahvistus, eukaristia, rippi, vihkimys, avioliitto ja sairaan voitelu.”
(Katolisella tiellä, s. 7) ”…sakramentit…
ovat uskon
ja kirkon
ydin.”
(Katolinen uskomme, s. 243) ”Sakramenttien
armon saamme vain kirkon näkyvässä yhteisössä.”
(Katolinen uskomme, s. 260) ”Seitsemän
sakramenttia
on ikivanha
traditio.”
(Katolinen uskomme, s. 166)
pyhä merkki tärkeä asema kirkko lahjoittaa
saattavat ihmisiä
”Sakramentti on pyhä merkki,
jolla me palvomme Jumalaa, jolla hänen rakkautensa ilmoitetaan meille ja
jolla hänen pelastustyönsä
toteutuu meissä.”
(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 20) ”Sakramenteilla on
syntien anteeksi antamisessa
tärkeä asema.”
(Katolisen uskon
perusteet, s. 238) ”Niiden kautta
kirkko lahjoittaa
yksityiselle ihmiselle
yhteyden Kristukseen
ja syventää sitä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 202) ”Sakramentit
saattavat
ihmisiä
koko heidän
elämänsä ajan.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 203)
Mitä kirkot todella opettavat? - 3 - Katolinen kirkko
katolisen Kirkon suhtautuminen Jumalan sanaan
ONKO RAAMATTU RIITTÄVÄ?
”Riittääkö, että uskotaan ainoastaan se, mikä on pyhässä raamatussa?
Ei; meidän pitää uskoa muistotietokin, sillä perimätieto on kirjoittamaton raamattu.”
(Katolinen katekismus, s. 9)
JUMALAN SANA
YHTÄ ARVOKKAAT JA KUNNIOITETTAVAT KIRKKO KOROSTAA
”Pyhä traditio ja
pyhä Raamattu
muodostavat Jumalan sanan
yhden pyhän talletuksen,
joka on uskottu kirkolle.”
(Katolinen uskomme, s. 158) ”Sen vuoksi molemmat,
sekä pyhä Raamattu, että
traditio, on otettava vastaan
ja niitä on pidettävä arvossa
yhtä alttiisti ja kunnioittavasti…”
(Katolinen uskomme, s. 158) ”…katolinen kirkko
korostaa
Raamatun
ja tradition yhteenkuuluvuutta…”
(Katolisen uskon perusteet, s. 157)
EI YKSIN RAAMATUSTA
RAAMATTUA EI VOIDA YMMÄRTÄÄ ILMAN PERIMÄTIETOA VAIN OSA
”Tästä johtuu,
ettei kirkko ammenna
varmuuttaan kaikista ilmoitetuista asioista
yksin pyhästä Raamatusta.”
(Katolinen uskomme, s. 158) ”Raamattua ei voida ymmärtää,
jos sitä tarkastellaan vain
Pyhän Hengen innoituksen tuotteena
ottamatta huomioon perimätiedon osuutta.”
(Katolinen uskomme, s. 156) ”…Raamattu
on
kirkon
tradition osa.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 157)
LISÄÄ KATOLISEN KIRKON SUHTEESTA JUMALAN SANAAN
Luotettava tulkitsija
Katolisen kirkon vaatima oikeus Ei ilman kirkkoa
”…kirkko pitää
itsellään oikeuden
varjella tätä kirjaa (=RAAMATTUA) ja
toimia sen luotettavana tulkitsijana.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 159) ”…katolinen kirkko vaatii itselleen
oikeuden tunnustaa jokin raamatuntulkinta
oikeaksi tai torjua tulkinta,
joka vääristää perittyä uskoa.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 83) ”Raamattua
ei ilman kirkkoa ja kirkon ulkopuolella voida ymmärtää oikealla tavalla.”
(Katolinen uskomme, s. 156)
ei saa tulkita uskottu kirkolle
”Yksityinen ei saa tulkita
Raamatun tekstiä kirkon johdosta
ja opetusvirasta välittämättä.”
(Katolinen uskomme, s. 154) ”Raamatun tulkitseminen
on alusta asti
uskottu ennen kaikkea koko kirkolle.”
(Katolinen uskomme, s. 154)
Kirkko Raamatun yläpuolella
”Mitä siis kristityn pitää ylimalkaan uskoa?
Kristityn pitää uskoa kaikki, minkä
Jumala on ilmoittanut ja
katolinen kirkko asettaa uskottavaksi, joko se sitten
on pyhään raamattuun kirjoitettu tai ei.”
(Katolinen katekismus, s. 10)
Kirkko ratkaisee ja tulkitsee
”Kirkko antaa Raamatun uskovien käteen, ratkaisee, mikä kuuluu Raamattuun ja tulkitsee uskoville sen sisällön.”
(Katolinen uskomme, s. 156)
Raamattu äidinkielellä
”Mitä kirkko on määrännyt raamatun lukemisesta äidinkielellä?
Kirkko on määrännyt, että sen, joka tahtoo äidinkielellään lukea raamattua” tulee
mm. ”käyttää kirkon hyväksymää ja sen selityksillä varustettua käännöstä.”
(Katolinen katekismus, s. 11)
Jumala on ilmaissut itsensä eri tavoin
”Kristinuskon ja toisaalta lukuisten pienten heimouskontojen rinnalla on olemassa neljä suurta uskontoa…
Kutsumme niitä maailmanuskonnoiksi. Ne ovat juutalaisuus, islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus.”
”Näissä uskonnoissa on yhteisiäkin aineksia. Kristittyjen mielestä
se todistaa, että Jumala on ilmaissut itsensä eri tavoin.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 79)
protestanttisesta katoliseen raamattukäsitykseen
”Protestanttisille kristitylle on katolisuudessa ehkä
vierainta sen oppi perimätiedosta, traditiosta.
Protestanttisen käsityksen mukaan
Raamattu on uskon ainoa lähde ja ohje.” ”Mutta viime vuosikymmeninä on protestanttisella
taholla teologisen tutkimuksen ja
ekumeenisen dialogin kehittyessä
alettu entistä paremmin ymmärtää perimätiedon merkitys. Tähän on monia syitä.”
(Katolinen uskomme, s. 155)
Mitä kirkot todella opettavat? - 4 - Katolinen kirkko
Neitsyt Maria
”Ketä pyhimystä meidän etenkin tulee kunnioittaa ja huutaa avuksi?
Varsinkin tulee meidän kunnioittaa ja huutaa avuksi autuainta neitsyttä ja Jumalan äitiä Maariaa.”
(Katolinen katekismus, s. 71)
rukoilemme ja rakastamme erityisesti Mariaa
Pyhien kuningatar
”Me rukoilemme ja rakastamme
erityisesti Mariaa,
Jumalan äiti䅔
(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 37) ”Marialla, Jeesuksen äidillä, on erikoisasema
kirkon kaikkien pyhien joukossa. Siksi
häntä kutsutaan myös pyhien kuningattareksi.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 294)