Tulenpalvojien pää, Zarathustra
Muiden todisteiden ohella saattaa seuraava ehkä todistaa sen, että Zarathustra oli tulenpalvojien pää. Puhumattakaan siitä, että nimi Zarathustra (Zoroaster) on lähes synonyymi sanalle tulenpalvoja. Plutarkhoksen todistus on painava: "Plutarkhos sanoo, että Zarathustra vakiinnutti tietäjät kaldealaisten keskuuteen ja persialaisilla oli heitä jäljitellen myös omansa (tiewtäjänsä).* Arabian historiasssa kerrotaan myös, että zaradussit eli zerdushtit eivät alun perin perustaneet tietäjien ja persialaisten uskontoa, vaan (ainoastaan) uudistivat sen sen oltua jakautuneena useisiin lahkoihin."
* Sen, että tietäjäinstituutio on peräisin muinaisuudesta, todistaa Aristoteleen lausunto, johon jo olemme viitanneet, joka on säilynyt Theopompuksella, minkä perusteella niitä voidaan pitää "vieläkin vanhempina kuin egyptiläisiä", joiden historia on tunnetusti vanha. (Theopompi Fragmenta MULLERilla).
Agathias antaa samanlaisen todistuksen. Hän esittää käsityksenään, että tulen palvonta tuli persialaisille kaldealaisilta. Curtiuksen perusteella voidaan päätellä, että persialaiset tietäjät olivat "pyhän ikuisen tulen" vaalijoita. Hän toteaa, että heidän edessään kannettiin tulta "hopeisilla alttareilla"; Strabon tekstistä (Geograph.)taas käy ilmi, että "tietäjät pitivät alttarilla tuhkaa ja kuolematonta tulta", ja Herodotus puolestaan kertoo, että "ilman heitä ei mitään uhria olisi voitu uhrata". Tulenpalvonta oli olennainen osa persialaisten tietäjien järjestelmää (WILSON, Parsee Religion). Persialaiset tietäjät eivät esittäneet keksineensä tätä tulenpalvontaa; mutta heidän tunnetun tarinansa mukaan se on peräisin aina Hoshangin, Babylonian perustaneen tahmureiden isän päiviltä (WILSON)—ts. Nimrodin ajoilta. Tätä vahvistaa, kuten olemme todenneet, että eräässä Apollodoruksen katkelmassa Ninus esitetään tulenpalvojien päänä. Tätä kohtaa lainatessaan Layard esittää olettamuksen, että Ninus ei ole sama kuin Zarathustra (Nineveh and its Remains); mutta voidaan todistaa, että vaikka monia muitakin kutsuttiin nimellä Zarathustra, viittaavat kaikki todisteet yhdessä siihen, että Ninus ja Nimrod ja Zarathustra olivat yksi ja sama. Zarathustrasta kerrotut tarut osoittavat, että hän oli tietäjä (magus) ja lisäksi taistelija (ARNOBIUS). Plato sanoo, että Eros Armenius (jonka CLERICUS teoksessaan Di Chadaeis toteaa olleen sama kuin neljäs Zarathustra) kuoli ja nousi ylös kymmenen päivän kuluttua kuoltuaan taistelussa; ja että sen, mitä hän väitti saaneensa tietää Hadeksessa, hän uskoi ihmisille uudessa elämässään (PLATO, De republica). Olemme todenneet, ettei alkuperäisen Zarathustran, Nimrodin kuolema ollut seurausta kaatumisesta taistelussa; mutta silti tämä taru taistelija-Zarathustrasta tukee täysin sitä olettamusta, että alkuperäinen Zarathustra, alkuperäinen tietäjien pää ei ollut ainaoistaan pappi, vaan taistelija-kuningas. Kaikkiallla kutsutaan zarathustralaisia eli tulenpalvojia nimituksellä Guebres tai Gabrs. 1.Mooseksenkirjan 10:8 todistaakin, että Nimrod oli "gabreista" ensimmäinen.
Samoin kuin Zarathustra oli tulenpalvojien pää, samoin oli ilmeisesti Tammuskin. Olemme jo nähneet riittävästi todisteita, jotta voimme tunnistaa Tammusin ja Nimrodin; mutta muutama sana vielä, jotka antavat lisävalaistusta alkuperäiseen tulenpalvontaan. 1. Ensiksikin Tammusin ja Adoniksen on todistettu olevan sama jumala. Hieronymus, joka eli Palestiinassa, kun Tammusin rituaaleja noudatettiin aina siihen saakka, jolloin hän kirjoitti teoksensa Commentary on Ezekiel, ilmaisee erityisesti, että Tammus ja Adonis olivat sama ja kuvailee, miten juutalaiset naiset itkivät Tammusta; ja Hieronymuksen todistusta tästä asiasta pidetään yleisesti luotettavana. Tammusin eli Adoniksen rituaalit olivat Syyriassa olennaisilta osiltaan samanlaiset kuin Osiriksen rituaalit. Tämän osoittaa hätkähdyttävällä tavalla Lucian (De Dea Syria) ja Bunsen tavallaan yhtyy siihen. Tässä teoksessa on todistettu laajasti Osiriksen ja Nimrodin henkilöys. Kun siis todistetaan, että Tammus tai Adonis on sama kuin Osiris, siitä seuraa vääjäämättä, että Tammus on tietenkin sama kuin Nimrod. Ja tämä käykin täysin yksiin Bionin sanojen kanssa hänen teoksessaan Lament for Adonis, jossa hän esittää Venuksen joutuvan suunniltaan surusta, niinkuin bakkantti, Adoniksen kuoltua ja syöksyneen halki metsien ja laaksojen ja "huutaen assyrialaista aviomestään". Se käy täysin yksiin Maimonideksen lausunnon kanssa, jonka mukaan silloin kun Tammus tapettiin, tapahtui tuon kuoleman suuri valittamisnäytös Babylonian temppelissä. 2. Jos siis Tammus on sama kuin Nimrod, osoittaa nimen merkityksen tutkiminen Nimrodin yhteyden ensimmäiseen tulenpalvontaaan. Sen perusteella, mitä olemme tähän saakka esittäneet, ei tarvita sen enempää perusteluja osoittamaan, että kaldealaiset olivat ensimmäisiä, jotka ottivat k'yttöön kuninkaiden nimien voiman (SYNCELLUS), ja koska Nimrod oli vastaansanomattomasti ensimmäinen noista kuninkaista ja siten myös ensimmäinen, joka käytti arvonimeä Molok eli kuningas, joten hänen kunniakseen tapahtui se, kun "he laittoivat lapsensa kulkemaan tulen läpi Molokille" [Engl Raamatussa "children were made to pass through the fire to Moloch" (Chron.32:35)]. Mutta tuon tulen läpi kulkemisen tarkoituksena oli epäilemättä puhdistus. Nimi Tammus viittaa selvästikin tähän, sillä se tarkoittaa "tehdä täydelliseksi", ts. "puhdistaa"* "tulella"; ja jos Nimrod oli tulenpalvonnan alkuunpanija, kuten Paschal Chronicle ja historian yleinen mielipide hänen esittävät olleen, ilmaisee tuo nimi täsmälleen hänen ominaisuutensa siinä suhteessa.
* Tulee sanoista tam, 'tehdä täydelliseksi', ja muz, 'polttaa'. Raamatussa olla "puhdassydäminen" tarkoittaa aivan samaa kuin olla "täydellinen sydämeltään". Vedenpaisumuksen yhteydessä tunnettu nimi Deucalion näyttää liittyvän vedenpalvojiin. Dukh-kaleh tarkoittaa samaa kuin 'puhdistaa pesemällä' ja tulee sanoista Dikh, 'pestä' (CLAVIS STOKH), ja Khaleh, 'tehdä täydelliseksi' tai 'täydellistää'. Jälkimmäisestä verbistä saatava substantiivi, joka esiintyy Aikakirjojen 4:21:ssä osoittaa, että juurisana tarkoittaa 'puhdistamista' ja sanonta "täydellinen kulta" on Septuagintassa aivan oikein esitetty ilmaisuna "puhdas kulta". Joskus on jumalten kuninkaasta käytettyt nimeä, joka liittyy tähän. Tuo nimi on "Akmon". Mikä on sen merkitys? Se on ilmeisesti vain kaldealainen muoto hepreankielen sansta Khmn, 'polttaja', josta tulee Akmon samalla tavoin kuin hepreankielen sanasta Dem, 'veri', tulee kaldeankielessä sana "Adem". Hesychius sanoo, että Akmon on Kronos, sub voce "Akmon". Vergiliukselta (Aeneid) löydämme tämän nimen yhdyssanassa, joka on täydellinen synonyymi sanalle Tammus, jossa Pyracmon on yhden runoilijan kolmesta kuuluisasta kykloopista esittelemän kykloopin nimi. Olemme nähneet, että alkuperäiset kykloopit olivat Kronos ja hänen veljensä ja johdettaessa nimi sanasta "Pur", joka on kaldealainen muoto sanoista Bur, 'puhdistaa' ja "Akmon", se tarkoittaa yksinkertaisesti samaa kuin 'puhdistava polttaja'.
On kuitenkin ilmeistä Zarathustraa käsittelevän säkeen perusteella, joka on esitetty toisaalla, että tulta itseään palvottiin Tammusina, sillä sitä kutsutaan nimityksellä "Isä, joka teki kaiken täydelliseksi". Eräässä suhteessa tämä edusti tulta Luovana jumalana; mutta toisessa suhteessa ei ole epäilystäkään siitä etteikö sillä viitattu ihmisten "täydellistämiseen" "puhdistamalla" heidät. Ja se täydellisti erityisesti ne, jotka se nieli. Tämä on juuri se ajatus, joka on saanut niin monet intialiaset lesket ikiajoista aina tähän päivään saakka tuhoamaan itsensä aviomiestensä hautajaiskekojen päällä. Tällä tavoin itsensä polttamalla tuhoavaa naista pidetään siunattuna, koska hänestä siten tulee Suttee*—ts. 'polttamalla puhdistettu'.
*MOORin Pantheon, "Siva". Itsensä polttavasta naisesta käytetty epiteetti kirjoitetaan "Sati", mutta lausutaan "Suttee" [sattii] kuten yllä.
Ja tämä sovitti epäilemättä myös niiden lasten vanhemmat, jotka uhrasivat lapsensa Molokille julmana uhrina, vaalittaessa uskoa, jonka mukaan tuli, joka poltti heidät, "teki heidät myös täydellisiksi" ja takasi heille siten iankaikkisen onnellisuuden. Koska sekä tulen läpi kulkeminen että tulessa polttaminen olivat olennaisen tärkeitä rituaaleja Molokin eli Nimrodin palvonnassa, se on samalla argumentti, jonka mukaan Nimrod oli Tammus. Täydelliseksi tekevän eli puhdistavan tulen pappina ja edustajana hän toimitti tulen täydelliseksi tekevää eli puhdistavaa työtä ja siksi häntä kutsuttiin sen nimellä.