IRC-Galleria

Kun käännymme Intian legendojen puoleen, löydämme niistä todisteen täsmälleen samasta asiasta kuin minkä olemme todenneet Zarathustran ja Tammusin suhteen tulenpalvojien päämiehinä. Brahman viides pää, joka katkaistiin siitä syystä, että se aiheutti ahdinkoa kolmelle maailmalle "häikäisevillä säteillään", johon tämän teoksen tekstissä viitataan, on sama kuin Nimrod. Se tosiseikka, että viidennen pään esitetään lukeneen Vedoja eli neljän muun pään tuottamia pyhiä kirjoja, osoittaa mielestäni suksession.*

* Nykyään olemassa olevat Vedat eivät näytä olevan kovin vanhoja kirjallisina tuotteina; mutta itse legendat ovat hyvin paljon vanhempia kuin mikään Intiassa tapahtunut. Kirjoittaamisen historia näyttää olevan hyvin vanha, mutta olipa sitten Nimrodin ajoilta olemassa mitään kirjoitettuja uskonnollisia dokumentteja, joka tapauksessa niistä on ollut olemassa Veda; sillä mitä tarkoittaa sana "Veda"? Se tarkoittaa ilmeisesti täsmälleen smaaa kuin anglosaksien Edda varustettuna digamma-etuliitteellä ja molemmat tulevat ilmeisesti sanasta "Ed", 'Todistus', 'uskonnollinen muistiinmerkintä' tai 'uskontunnustus'. Tällainen joko suullinen tai kirjallinen "muistiinmerkintä" tai "tunnustus" täytyy olla olemassa alkuajoista lähtien.
Mikä tämä Nooasta alkuisin oleva suksessio sitten voisi olla? Meillä on todisteita Berosukselta, joiden mukaan Beluksen—ts. Nimrodin—aikana oli alkanut tapa tehdä sellaisia hahmoja kuin kaksipäinen Janus. Jos oletetaan, että Nooalla oli kaksi päätä merkkinä siitä, että hän oli elänyt kahdessa maailmassa. Haam on kolmas, Kuus neljäs ja Nimrod tietenkin viides. J atämä viides pää katkaistiin juuri siitä syystä, minkä takia Nimrod todellisuudessa tapettiinkin. Luulisin, että tämä intialainen myytti on avain erään Plutarkhoksen toteamuksen ymmärtämiseen, joka sellaisenaan on päällisin puolin absurdi. Se on seuraavanlainen: Plutarkhos (Symposican neljännessä kirjassa) sanoo, että "egyptiläiset olivats itä mieltä, että pimeys oli ennen valoa ja että jälkimmäinen [ts. valo] oli alkuisin uuden kuun ajan viidennen polven hiiristä. Huomaamme, että Intiassa syntyi "uusi kuu" eri mielessä kuin sana tavallisesti käsitetään ja että Intian mytologiassa oli uuden kuun syntyminen tärkeä tapahtuma ja että se lisäksi tapahtui siihen aikaan, jolloin Brahman viides pää paahtoi maailmaa sietämättömällä loistollaan. Kertomus sen synnystä kuuluu siten niin, että sekä jumalat että ihmiskunta olivta täysin tyytymättömiä siihen kuuhun, joka heillä oli. "Koska se ei antanut valoa" ja että lisäksi olivat kasvit kurjia eikä hedelmistä ollut mitään hyötyä ja että ne siksi kuohuttivat Valkoista merta [tai kuten se yleensä ilmaistaan, 'kuohuttivat merta'], kun kaikki sekoitettiin—ts. saatiin sekasortoon ja että silloin määrättiin syntyväksi uusi uusine sirppeineen ja se sai aikaan kokonaan uuden järjestelmän (Asiatic Researches). MAURICE. teoksesta Indian Antiquities luemme, että juuri tuohon aikaan, jolloin meri kuohutettiin, maa sytytettiin tuleen ja tuloksena oli suuri maailmanpalo. Mutta kuun nimi on Intiassa Soma tai Som (sillä lopussa oleva a on vain henkäys ja sana sisältyy myös kuuluisan temppelin Somnautin nimeen, jok tarkoittaa samaa kuin "Kuun Herra") ja kuu on Intiassa miespuolinen. Koska tämä tapahtuma on symbolinen, herää luonnollisesti kysymys, ketä tarkoitti kuu tai kuunsirppi, joka syöstiin alas maailman viidennen sukupolven aikana? Nimi Som osoittaa heti, kuka hänen on täytynyt olla. Som on vain Seemin nimi; sillä Seemin nimi tulee nimestä Shom, 'nimittää (virkaan)', ja se esitetään joko muodossa Som tai Sem, niinkuin se kreikaksi esitetään; ja nimenomaan siksi, että päästäisiin eroon Seemistä (joko hänen isänsä kuoleman jälkeen tai kun hänen vanhuutens avaivat iskivät häneen), kun maailman viides sukupolvi joutui sekasortoon ja maailma syttyi tuleen. Seemin olemuksen vertaaminen kuuhun käy ilmi, jos ajattelemme sitä tapaa, jolla hänen isäänsä Nooaa symboloitiin. Perheen päätä verrataan Raamatussa aurinkoon niinkuin Joosefin unessa (1.Moos.37:9) ja on helppo ymmärtää, miten Nooan jälkipolvi tulisi pitämään häntä auringon asemassa maailmassa; ja sen mukaisesti ovat Bryant, Davies, Faber ja muut yksimielisesti katsoneet, että pakanamaailma piti Nooan symbolina aurinkoa. Kuitenkin kun hänen nuorempi poikansa—sillä Seem oli nuorempi kuin Jaafet—(1.Moos.10:21) astui isänsä sijaan, jota maailma oli verrannut "suurempaan valoon", vertasivat varsinkin ne, jotka eivät pitäneet hänestä ja jotka kapinoivat häntä vastaan, "pienempään valoon eli kuuhun.*

*"Mitä valtakuntaan tulee, toteaa Oriental Oneirocrities, että aurinko on kuninkaan symboli ja kuu hänestä vallassa seuraavan symboli." Tämä DAUBUZin teoksesta Symbolical Dictionary otettu lause, jota oppineen ystäväni pastori A.Forbesib viisaat huomiot kuvaavat, osoittaa, että johtopäätös, johon olin tullut ennen kuin olin lukenut sitä, koskien kuun symbolista merkitystä on sopusoinnussa itämaisen ajattelutavan kanssa.
Hiirien tuottama valo tänä aikakautena vahvistaa täsmälleen nämä johtopäätökset. Hiiri on kaldeaksi "Aakbar"; ja arabiankielen ja turkin ja muutamien muiden itämaisten murteiden Gheberistä tai Kheberistä tulee "Akbar" kuten tunnetussa muslimisanonnassa "Allar Akbar", "Jumala on suuri". Niin että koko Plutarkhoksen lausuma tarkoittaa, kun siitä riisutaan kaikki älytön roska, vain nimenomaan tätä, että Guebresit eli tulenpalvojat tuottivat valon, kun Nimrod asetettiin asemaansa eikä Seemiä Nooan edustajaksi ja maailman suureksi valoksi.