IRC-Galleria

Hänen armeijansa kasvoi jihadin nimessä tehtyjen ryöstöjen ansiosta. Aikaa myöten ei kukaan voinut vastustaa häntä. Hän vaati seuraajiltaan, että heidän oli vannottava uskollisuutta kuolemanrangaistuksen uhalla.
Muhammedin terrorikampanjaan kuului salamurhia, murhia, orjaksi ottamista ja kokonaisten yhdyskuntien teloituksia. Naiset ja lapset myytiin orjiksi. Hänen pogromeitaan ei oltu suunnattu ainoastaan pakanallisia arabeja vastaan, jotka hän halusi yhdistää miekalla uhkaamalla, vaan erityisesti juutalaisia ja kristittyjä vastaan, joita hän alkoi pitää Allahin vihamiehinä.
Valloitusretkillään hän salli ihmisten pitää juhlansa, mutta hän hävitti heidän epäjumalansa ja kaikki seremoniat oli suoritettava Allahille.
Muhammedin suorittaman Mekan valloituksen vaikutus oli niin suuri, että sitä alettiin kutsua "voitoksi", ikäänkuin siihen olisivat sisältyneet kaikki voitot. Muhammedin saavuttama voima teki niin suuren vaikutuksen Arabian maiden sheikkeihin, että he kokoontuivat Medinaan joko vapasta tahdostaan tai Muhammedin käskystä, että he hyväksyisivät islamin heimojensa uskonnoksi.
Muhammed osoitti viisautta siinä suhteessa, ettei hän sekaantunut liiaksi heimojen välisiin asioihin, vaan vahvisti hallitsevia luokkia vahvistaakseen vaikutusvaltansa heimoihin. Ihmiset pakotettiin seuraamaan johtajiaan ja omaksumaan islaminusko. Maaliskuuhun 632 mennessä koko Arabia oli laskettu Muhammedin jalkojen juureen paitsi Kreikan ja Persian linnakkeita. Viimeisinä vuosinaan hän alkoi ulottaa jihadinsa myös kreikkalaisia vastaan, mutta hän kuoli ennenkuin saavutti siinä suurempia voittoja.
Vuosisatojen kuluessa islam on saavuttanut monia voittoja, mutta kärsinyt myös monia takaiskuja. Lopuksi syntyi useita eri lahkoja, joille kaikille olivat yhteisiä islamin perusperiaatteet -- uskon viisi pylvästä -- mutta joilla oli erilaisia käsityksiä siitä, miten islamin tuli ilmetä yksityisen ihmisen elämässä ja kansallisesti.
Muhammedin kuoleman jälkeen jotkut kalifeista, Muhammedin seuraajista, alkoivat kirjoittaa muistiin sitä, miten he olivat ymmärtäneet hänen opetuksensa ja käytäntönsä samoin kuin tiettyjä perinnäistapoja, joita muslimien edellytetään noudattavan. Ne ovat ne neljä hadithia, joita useimmat muslimit (erityisesti sunnimuslimit) pitävät lähes yhtä tärkeinä kuin Koraania (Qur'an). Kaksi muuta, vähemmän tärkeää lähdettä muslimien uskolle ja käytänteille ovat ratkaisuun pääseminen väittelyn kautta ja yhteisön konsensus. Koraanin lisäksi neljä hadithia muodostavat kuitenkin islamin todellisen teologisen perustuksen.
Vaikka koraani sisältääkin riittävästi todistusaineistoa Muhammedin islamin (joka on ainoa nykypäivänä olemassaoleva islam ) väkivaltaisesta luonteesta, hadithit tarjoavat myös lisävalaistusta islamin luonteesta.
Sahih Al-Bukharin kirjoittama Bukhari Hadith kertoo meille, että Muhammedia ei saa palvoa:

Sitten Abu Bakr lausui Tshah-hudia ("kenelläkään muulla kuin Allahilla ei ole oikeutta tulla palvotuksi ja Muhammed on Allahin apostoli"). (Bukhari 2:333).
Kuitenkin muslimien odotetaan kohtelevan Muhammedia lähes samanlaisella palvonnalla kuin Allahia:

Allahin kautta, koska tahansa Allahin Apostoli sylki, sylki putosi jonkin [profeetan seurueeseen kuuluvan] käteen, joka hieroi sitä kasvoihinsa ja ihoonsa; jos hän käski heitä, he tottelivat hänen määräyksiään heti; jos hän suoritti peseytymisrituaalin, he taistelivat siitä, kuka saisi käyttää veden; ja kun he puhuivat hänelle, he madalsivat ääntään eivätkä katsoneet kunnioituksesta hänen kasvoihinsa koko ajan (Bukhari, 3:891).