IRC-Galleria

8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.


Jumalan tarkoitus on, että ihmiset kunnioittavat toisiaan. Lähimmäisen
rakastamiseen kuuluu myös hänen maineensa ja kunniansa suojeleminen.
Niiden menetys on raskas isku, jonka vaikutus voi tuntua koko elämän
ajan.

Itsestämme toivomme sanottavan pelkkää hyvää. Meidän on puhuttava
lähimmäisistämme samalla tavalla kuin tahdomme heidän puhuvan meistä.
Jos muut kertovat lähimmäisestämme pahaa, rakkaus vaatii meitä
tukemaan ja auttamaan häntä.

Toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti.
Julkisuuteen kuuluu oikeuden ja totuuden vaatimus ja siihen liittyvä
avoimuus. Emme kuitenkaan saa paljastaa lähimmäisen rikkomuksia ilman
varmaa tietoa ja painavaa syytä.

Rikkomusten arvioiminen on uskottu oikeuslaitokselle, joka toteaa
syylliset ja asettaa heidät vastuuseen teoistaan. Yksityiselämässä
meidän ei tule syyttää toisia eikä paljastaa heidän heikkouksiaan.
Tehtävämme on rohkaista heitä vapautumaan menneestä ja etsimään uutta
suuntaa elämälleen.

Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää
todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen. Älä eksy joukon mukana
tekemään pahaa äläkä riita-asiassa todistaessasi vääristä totuutta
enemmistön mielen mukaiseksi. (2. Moos. 23:1–2)
Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan
minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti
uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen
hänen kaltaisekseen.
(Kol. 3:9–10)

Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu
lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä
tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme
hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.



9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.



Yhdeksäs ja kymmenes käsky ovat esimerkkejä siitä, miten kauas sekä
rakkauden vaatimus että itsekkyyden valta ulottuvat. Niissä
laajennetaan ja syvennetään sitä, mikä on sanottu aikaisemmissa
käskyissä. Jumala näkee salaisetkin ajatuksemme ja ulottaa käskynsä
koskemaan myös himoitsemista.

Meidän on suojeltava ja puolustettava lähimmäistä, vaikka
seedellyttäisi luopumista omista oikeuksistamme. Jumala kieltää
tavoittelemasta etua toisen kustannuksella, vaikka keinot olisivat
laillisiakin.

Käskyt vaativat tekemään oikein silloinkin, kun mikään
yhteiskunnallinen laki ei siihen velvoita. Ne kääntävät katseemme
omaan sisimpäämme ja käyttäytymisemme perimmäisiin syihin.

Toisen omaisuuden kadehtiminen ja tavoittelu, joko näkyvästi tai
sydämen salaisena ajatuksena, on aina epäluottamuksen osoitus Jumalaa
kohtaan. Jumala tahtoo, että luotamme vainhäneen ja odotamme häneltä
kaikkea elämämme hyvää.

Voi niitä, jotka hautovat ilkitöitä, vielä vuoteessaankin miettivät
pahoja tekoja! Aamun tullen he toteuttavat aikeensa, siihen heillä on
valta. He himoitsevat peltoja ja anastavat niitä, ottavat haltuunsa
toisten taloja. He ajavat ihmiset perikatoon, vievät maat keneltä
tahtovat.
(Miika 2:1–2)
Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta
lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle
tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: ”Älä himoitse.” (Room. 7:7)

Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme petokseen
turvautuen tavoittele lähimmäisemme perintöä tai kotia emmekä ota sitä
haltuumme lain ja oikeuden varjolla, vaan auliisti autamme häntä
säilyttämään sen.



10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä
mitään, mikä hänelle kuuluu.




Jumalan luomaan maailmaan kuuluu muutakin kuin aineellinen omaisuus.
Tärkeä osa elämäämme ovat ne ihmiset, joiden kanssa elämme ja teemme
työtä.

Jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus ja tehtävä. Se toteutuu sillä
paikalla ja niissä oloissa, joissa kulloinkin elämme. Meidän tulee
suojella ja tukea kaikkea lähimmäisen elämänpiiriin kuuluvaa.
Seuraamalla Jumalan tahtoa, käyttämällä omaa harkintaa ja asettumalla
lähimmäisen osaan löydämme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehdä
hyvää. Kekseliäs rakkaus etsii kaikissa tilanteissa tavan palvella.

Käskyjen sisältö voidaan ilmaista sanomalla, että meidän on
rakastettava Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme.
Meidän on kohdeltava muita niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan.


Jeesus sanoi: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää
te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
(Matt. 7:12)
Käskyt ”Älä tee aviorikosta”, ”Älä tapa”, ”Älä varasta”, ”Älä
himoitse”, samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: ”Rakasta
lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
(Room. 13:9)

Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä
mitään, mikä hänelle kuuluu.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme
houkuttelemalla, pakottamalla tai vieraannuttamalla riistä
lähimmäiseltämme hänen vaimoaan, palvelusväkeään tai karjaansa, vaan
kehotamme kaikkia pysymään tehtävissään ja täyttämään
velvollisuutensa.



Rakkauden laki.


Käskyt ilmaisevat, millä ehdoilla kaikkien on hyvä elää. Niihin
sisältyvä rakkauden vaatimus tunnetaan kaikissa uskonnoissa ja
kulttuureissa. Ihminen ymmärtää, että käskyissä on ilmaistuna elämän
oma laki. Sekä käskyjen rikkomisen että niiden noudattamisen
seuraukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin vain ihmiseen itseensä.
Ne heijastuvat myös perheeseen ja yhteiskuntaan sukupolvesta toiseen.

Koska Jumala tahtoo ihmisille hyvää, hän vaatii ehdotonta rakkautta.
Käskyt eivät ole vain elämänohje. Ne osoittavat, ettei kukaan meistä
kykene täyttämään Jumalan vaatimusta, vaikka sydämemme tunnustaakin
sen oikeaksi. Jokin meissä vastustaa Jumalan rakastavaa tahtoa. Hyvää
tehdessämmekin etsimme omaa etuamme. Ellei meillä ole luottamusta
Jumalaan, hyvyyden lähteeseen, huolehdimme ennen muuta omasta
hyvinvoinnistamme. Silloin myös suhteet toisiin ihmisiin turmeltuvat.

Käskyt osoittavat meille, että elämämme tärkein ja perustavinasia on
usko Jumalaan.

Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra
sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä
ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen. (Miika 6:8)
Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa
ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että
pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa.
(1. Joh. 5:2–3)

MITÄ JUMALA SANOO KAIKISTA NÄISTÄ KÄSKYISTÄ? VASTAUS:

Hän sanoo näin: Minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka
panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista aina kolmanteen ja
neljänteen polveen, jos he vihaavat minua, mutta tuhansien sukupolvien
ajan osoitan armoni niille, jotka rakastavat minua ja noudattavat
minun käskyjäni.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Jumala uhkaa rangaistuksella kaikkia, jotka rikkovat hänen käskyjään.
Sen tähden meidän tulee pelätä hänen vihaansa, emmekä saa tehdä
vastoin näitä käskyjä. Jokaiselle näitä käskyjä noudattavalle hän sen
sijaan lupaa armoa ja kaikkea hyvää. Siksi meidän on rakastettava
häntä ja turvauduttava häneen sekä mielellämme noudatettava hänen
käskyjään.




Uusi käsky

7 Rakkaat ystävät! Käsky, jonka teille kirjoitan, ei ole uusi. Se on
se vanha käsky, joka teillä on ollut alusta alkaen, se sana, jonka te
olette kuulleet. 8 Ja kuitenkin käsky, jonka teille kirjoitan, on
uusi: nyt se on toteutunut hänessä ja teissä, sillä pimeys hälvenee ja
tosi valo loistaa jo. 9 Joka väittää olevansa valossa mutta vihaa
veljeään, on yhä pimeydessä. 10 Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa,
eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen. 11 Mutta se, joka
vihaa veljeään, on pimeydessä. Hän vaeltaa pimeässä eikä tiedä, minne
on menossa, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.



jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat
raatelevaisia susia.
Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota
viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee
pahoja hedelmiä.
Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.


Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä
kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.
Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi,
'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan
sanalla'.